Boeing 737 Classic palaa Helsinki-Vantaan reitille

Helsinki-Vantaan lentoasemalla voi jälleen nähdä matkustajaliikenteessä konetyypin, joka on nykyisin Euroopan reittiliikenteessä selvä harvinaisuus. Kosovon Pristinan ja Helsingin välillä operoiva GP Aviation käyttää reitillä Boeing 737-400 -koneita, jotka kuuluvat niin sanottuun Boeing 737 Classic -sukupolveen. Kyseiset koneet ovat noin 35 vuoden ikäisiä, mikä tekee niistä poikkeuksellisen kiinnostavan näkyvän lisän Helsinki-Vantaan liikenteeseen.

Kosovo ei ole suomalaisille pelkästään matkailukohde, sillä maassa toimii edelleen KFOR-rauhanturvaoperaatio, jossa on mukana myös suomalaisia rauhanturvaajia. Tästä huolimatta Pristinan ja Helsingin välillä on tällä hetkellä tarjolla suoria matkustajalentoja peräti kahden lentoyhtiön voimin. Tunnetumpi nimi on Norwegian, mutta rinnalla lentää selvästi pienempi ja vähemmän tunnettu GP Aviation.

GP Aviationin rakenne on ilmailumaailmassa varsin erikoinen. Yhtiö on sveitsiläinen ja sen pääkonttori sijaitsee Zürichissä, mutta sen lentotoimintalupa eli AOC on Bulgariasta. Tämän vuoksi lentoyhtiön koneet ovat Bulgarian rekisterissä. Varsinainen operatiivinen painopiste ei kuitenkaan ole Sveitsissä, vaan Kosovon pääkaupungissa Pristinassa, joka toimii GP Aviationin keskeisenä tukikohtana ja reittiverkoston solmuna.

Pristinan ja Helsingin välistä reittiä lennetään GP Aviationin toimesta torstaisin ja sunnuntaisin. Reitin kiinnostavin yksityiskohta on kalusto: käytössä olevat Boeing 737-400:t edustavat matkustajaliikenteessä jo selvästi väistyvää aikakautta.

Boeing 737 Classic on osa pitkää 737-historiaa

Boeing 737 on yksi maailman tunnetuimmista ja eniten valmistetuista matkustajakoneista. Sen ensilennosta tulee ensi vuonna kuluneeksi jo 60 vuotta, ja vuosikymmenten aikana konetyypistä on kehitetty useita sukupolvia. Uusin niistä on Boeing 737 MAX, joka on käynyt läpi vaikean julkisuusvaiheen mutta noussut sittemmin merkittäväksi osaksi Boeingin nykyistä tuotantoa.

737-malliperheen nimistö on muotoutunut pitkälti jälkikäteen. Kun uusi sukupolvi on tullut käyttöön, aiempi sarja on saanut erottuvan nimityksen. 1960- ja 1970-lukujen 737-100- ja 737-200-mallit tunnetaan nykyisin nimellä 737 Original. Niitä seurannut 1980-luvulla esitelty sukupolvi, eli 737-300, 737-400 ja 737-500, sai myöhemmin nimen 737 Classic.

Poikkeuksena on 1990-luvun lopulta alkaen käyttöön tullut 737 NG eli Next Generation. Vaikka 737 MAX on jo sitä seuraava sukupolvi, NG-nimitys on edelleen yleisessä käytössä eikä sitä ole samalla tavalla korvattu uudella takautuvalla nimellä.

Classic-sarja toi 737:lle suuremman läpimurron

737 Classic esiteltiin 1970-luvun lopulla, ja sitä valmistettiin vuosina 1984–2000. Se oli ensimmäinen Boeing 737 -sukupolvi, joka nousi todella suureen kaupalliseen menestykseen. Alkuperäinen 737 Original ei heti saavuttanut vastaavaa asemaa, eikä se erottunut valmistusmääriltään yhtä voimakkaasti kilpailijoistaan aikana, jolloin markkinoilla oli nykyistä enemmän vaihtoehtoisia lyhyen ja keskipitkän matkan suihkukoneita.

Classic-sarjaa valmistettiin lopulta yli kaksinkertainen määrä verrattuna Original-sukupolveen. Myöhemmin 737 NG kasvatti mittakaavan aivan uudelle tasolle, sillä sitä valmistettiin noin seitsemän kertaa enemmän kuin ensimmäistä 737-sukupolvea.

Koska viimeisetkin 737 Classic -koneet valmistuivat jo 26 vuotta sitten, sarja on matkustajaliikenteessä väistämättä harvinaistunut. Rahtikäytössä 737 Classic on yhä melko tavallinen näky, myös Suomen lentoasemilla. Matkustajaliikenteessä tilanne on toinen: aikataulunmukaisilla lennoilla Classic-sarjan koneisiin törmää enää harvoin. Siksi GP Aviationin noin 35-vuotiaat Boeing 737-400:t ovat Helsinki-Vantaalla huomionarvoisia.

Moottorit tekivät 737 Classicista teknisesti merkittävän

Vaikka 737 Classic toi mukanaan useita parannuksia alkuperäiseen 737-sarjaan verrattuna, tärkein muutos liittyi moottoreihin. Käytännössä 737 Classic oli pitkälti uudelleenmoottoroitu versio 737 Originalista. Samankaltainen kehityskaari on nähty myöhemmin esimerkiksi Boeing 737 MAXin ja 737 NG:n välillä sekä Airbus A320neon ja alkuperäisen A320ceon välillä.

737 Originalin tunnistaa helposti sen kapeista ja putkimaisista Pratt & Whitney JT8D -moottoreista. Nämä moottorit perustuivat kaupallisen suihkumoottoriteknologian varhaiseen sukupolveen, jonka juuret olivat 1950-luvulla. Ne olivat aikansa tuotteita: ääntä syntyi paljon, mutta teho ja taloudellisuus eivät enää vastanneet 1970-luvun lopun ja 1980-luvun nousevia odotuksia.

Uutta 737-sukupolvea varten Boeing tarvitsi modernimman voimanlähteen. Yksi keskeisistä vaihtoehdoista oli CFM Internationalin CFM56, joka syntyi yhdysvaltalaisen General Electricin ja ranskalaisen Safranin yhteistyönä. Moottorista tuli myöhemmin ilmailuhistorian jättimenestys, mutta sen alku ei ollut lainkaan lupaava.

CFM56:n menestys ei ollut itsestäänselvyys

CFM56 ei herättänyt markkinoilla heti suurta kiinnostusta. Moottorityypin esittelystä kului peräti viisi vuotta ennen ensimmäisiä tilauksia. Tarinan mukaan CFM International oli jo hyvin lähellä ohjelman lopettamista, kun tilauksia alkoi viimein tulla lentoyhtiöiltä ja Yhdysvaltain ilmavoimilta.

Alkuvaiheen tilaukset eivät edes liittyneet uusiin matkustajakoneisiin. CFM56:ta käytettiin aluksi vanhempien konetyyppien uudelleenmoottorointiin, kuten Douglas DC-8 -nelimoottorikoneisiin sekä Boeing 707:ään perustuvan KC-135 Stratotankerin modernisointiin. Douglas DC-8 oli tuttu myös Finnairin historiasta.

Kun CFM56 päätyi Boeing 737 Classicin siiville, sen menestys yllätti sekä Boeingin että moottorin valmistajan. 737 Classic teki CFM56:sta nopeasti huomattavasti näkyvämmän osan modernia kaupallista ilmailua.

Myöhemmin sama moottoriperhe sai vahvan aseman myös Airbus A320 -sarjassa, joka nousi Boeing 737:n keskeiseksi kilpailijaksi 1980-luvun lopulta lähtien. A320:een oli tarjolla kaksi moottorivaihtoehtoa: CFM56 ja kilpaileva IAE V2500. Aluksi V2500 kiinnosti asiakkaita enemmän, mutta sen alkuvaiheen tekniset ongelmat muuttivat asetelmaa. CFM56 nousi nopeasti suosioon, ja lopulta noin kahdeksan kymmenestä A320-sarjan koneesta varustettiin sillä.

Kun tähän lisättiin vielä valtavan suosittu Boeing 737 NG, jota valmistettiin yli 7 000 kappaletta, CFM56:n asema vahvistui lopullisesti. Moottorista tuli vastoin alkuperäisiä odotuksia kaikkien aikojen yleisin kaupallinen suihkumoottori.

Helsinki-Vantaan reitti tuo ilmailuhistoriaa arkeen

GP Aviationin Pristinan-lennot tekevät Helsinki-Vantaan arjesta poikkeuksellisen kiinnostavaa ilmailua seuraaville. Kyse ei ole uudesta konetyypistä tai modernista uutuudesta, vaan päinvastoin yhdestä niistä lentokoneista, jotka muistuttavat Boeing 737 -malliperheen pitkästä kehityskaaresta.

Boeing 737-400 ei ole enää matkustajaliikenteen valtavirtaa, mutta se kertoo paljon siitä, miten 1980-luvun tekniset ratkaisut muovasivat myöhempää kaupallista ilmailua. Samalla se muistuttaa, kuinka CFM56-moottorin kaltaisesta aluksi epävarmasta projektista voi tulla koko toimialan mittakaavassa poikkeuksellinen menestystarina.