SKAL: Polttoainetuki helpottaa, kilpailukyky ratkaisee

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala pitää hallituksen päätöstä kuljetusyrityksille suunnatusta polttoainetuesta tervetulleena, mutta katsoo sen tarjoavan vain lyhytaikaista helpotusta nopeasti kasvaneisiin energiakustannuksiin. Hänen mukaansa Suomen kuljetusalan kilpailukyky edellyttää pysyviä ratkaisuja.

Kujala pitää ongelmallisena sitä, että tukipaketti rahoitetaan muutenkin niukoista perusväylänpidon määrärahoista. Hänen mukaansa leikkaus olisi pitänyt kohdistaa pelkästään rautatieliikenteeseen, johon korkeat polttoainehinnat eivät kohdistu.

Vaihtoehtona olisi ollut käyttää polttonesteiden korkeiden hintojen kasvattamia arvonlisäverotuottoja. Polttonesteiden käyttäjät ovat kartuttaneet näitä tuottoja valtion kassaan.

Kujalan mukaan nopeasti valmisteltu polttoainetuki on järkevä ja oikein kohdennettu päätös, mutta enemmän ensiapua kuin varsinainen ratkaisu ongelmaan. Suomen keskeinen haaste ei ole yksittäinen hintapiikki, vaan kilpailijamaita pysyvästi korkeammat polttoainekustannukset. Diesel on hänen mukaansa ollut viime aikoina EU-alueen kalleinta.

Ruotsissa ja Virossa polttoaine on ollut yli 40 senttiä litralta halvempaa kuin Suomessa. Kun raskaan liikenteen ajoneuvo kuluttaa vuodessa kymmeniä tuhansia litroja dieseliä, hintaero merkitsee nopeasti tuhansien eurojen lisäkustannusta ajoneuvoa kohden.

Pohjois-Suomessa hintaero näkyy konkreettisesti rajat ylittävänä tankkausliikenteenä. Samalla myös muita ostoksia tehdään naapurimaassa.

Korkea polttoaineen hinta ei kosketa vain kuljetusalaa. Suomessa lähes kaikki tavarat kulkevat valtaosan matkasta maanteitse, joten kuljetuskustannusten nousu näkyy kuluttajahinnoissa, teollisuuden kustannuksissa ja vientiyritysten kilpailukyvyssä.

Vuoden 2028 muutokset lisäävät kustannuspaineita

Kujalan mukaan polttoaineen hintaan kohdistuu jo lähitulevaisuudessa uusia korotuspaineita. Vuonna 2028 voimaan tuleva EU:n polttoainejakelua koskeva päästökauppa ja samanaikaisesti kiristyvä jakeluvelvoite voivat nostaa polttonesteiden hintoja merkittävästi.

Vaikutukset voivat olla huomattavia tilanteessa, jossa Suomen logistiset kustannukset ovat jo valmiiksi kilpailijamaita korkeammat. Siksi kuljetusala tarvitsee pysyviä ratkaisuja.

Kujala pitää tärkeimpänä toimena ammattidieselin käyttöönottoa. Vuonna 2028 alkava ammattidieseljärjestelmä ei hänen mukaansa ratkaise tämän päivän korkeita hintoja, vaan se on pitkäjänteinen keino vahvistaa Suomen logistista kilpailukykyä ja kaventaa kustannuseroa kilpailijamaihin.

Myös jakeluvelvoitteen tasoa on arvioitava kriittisesti. Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen on tärkeä tavoite, mutta kustannukset eivät saisi nousta liian korkeiksi. Ilmastotavoitteiden ja taloudellisen kestävyyden välille on löydettävä tasapaino.

Kujalan mukaan Suomen on katsottava muutamaa kuukautta pidemmälle. Jos tulevien vuosien kustannuksia kasvattaville päätöksille ei löydetä kilpailukykyä tukevia vastatoimia, kuljetusala ja koko suomalainen elinkeinoelämä joutuvat maksamaan liian kovan hinnan.

Hänen mukaansa energiapolitiikan on pidettävä energian hinta kohtuullisena ja logistiikan kilpailukyky vahvana. Suomen kasvua ja vientiä ei voida rakentaa Euroopan kalleimman dieselin varaan, vaikka sähkö olisi Suomessa kilpailukykyisesti hinnoiteltua.