Polttoaineen hinta voi nousta Suomessa kolmeen euroon

Dieselin pumppuhinta on noussut Suomessa syyskuun puolivälissä noin 2,70 euroon litralta ja 95-bensiinin noin 2,30 euroon. Kolmen euron litrahinta ei ole ennuste, mutta öljymarkkinoiden häiriöt ovat tehneet siitä mahdollisen skenaarion.

EU-komission hintaseurannan mukaan diesel oli syyskuun alussa EU-maiden kalleinta Suomessa. Samaan aikaan Brent-raakaöljyn hinta on noussut jälleen yli 100 dollariin tynnyriltä.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on varoittanut, että öljyn maailmanlaajuinen tarjonta voi supistua vuonna 2026 merkittävästi Lähi-idän konfliktien ja Persianlahden toimitushäiriöiden vuoksi. IEA arvioi tarjonnan voivan vähentyä noin 5,7 miljoonalla barrelilla päivässä eli noin kuudella prosentilla.

Polttoaineen hintaan vaikuttavat raakaöljyn lisäksi jalostus, kuljetukset, jakelu, huoltoaseman kate, valmistevero ja arvonlisävero. Raakaöljyn hinnan muutokset heijastuvat kansainvälisillä markkinoilla nopeasti jalostettujen tuotteiden hintoihin.

Hinnoitteluun vaikuttaa myös seuraavan polttoaine-erän hankintahinta. Jos tukkuhinnan odotetaan nousevan nopeasti, vanhaa varastoa ei välttämättä myydä aiemmalla hinnalla. Markkinoiden tarjontavaje voi kiihdyttää hinnannousua entisestään.

Kolmen euron litrahinta on mahdollinen kriisiskenaario

Jos Lähi-idän konfliktit pitkittyvät, öljyn tuotanto- tai kuljetushäiriöt pahenevat ja raakaöljyn hinta nousee esimerkiksi 130–150 dollariin barrelilta, suomalainen pumppuhinta voisi pahimmillaan lähestyä kolmea euroa litralta tai ylittää sen.

Dieselissä raja voisi tulla vastaan jopa ennen bensiiniä, sillä dieselin kansainvälinen jalostusmarkkina on tällä hetkellä erityisen tiukka. Jos bensiinin hinta nousisi 3,50–3,70 euroon litralta, kyse olisi jo laajasta talouspoliittisesta ongelmasta eikä enää normaalista hintavaihtelusta.

Polttoaineen hinnan vaikutus näkyy nopeasti autoilijan arjessa. 50 litran tankkaus maksaisi 1,80 euron litrahinnalla 90 euroa, 2,20 eurolla 110 euroa, 2,50 eurolla 125 euroa, kolmella eurolla 150 euroa ja 3,50 eurolla 175 euroa.

Jos auto kuluttaa seitsemän litraa sadalla kilometrillä, sadan kilometrin ajaminen maksaisi kolmen euron litrahinnalla 21 euroa. 20 000 kilometrin vuosiajolla polttoaineeseen kuluisi tällöin noin 4 200 euroa.

Polttoaineen hinnan nousu heijastuisi myös kuljetuksiin. Kuorma-autojen, taksien, linja-autojen, jakelukaluston ja rakennusalan koneiden kasvavat kustannukset siirtyisivät vähitellen kuljetushintoihin, elintarvikkeisiin, verkkokaupan toimituksiin ja muihin palveluihin.

Polttoaineveron tilapäinen alennus olisi yksi keino

Suomessa liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennettiin vuoden 2026 alusta keskimäärin noin 2,7 senttiä litralta bensiinissä ja noin 2,4 senttiä dieselissä. Muutoksen arvioitiin vähentävän valtion energiaverotuloja noin 50 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja noin 96 miljoonalla eurolla vuonna 2027.

Mahdollisessa kriisissä keskustelu voisi koskea huomattavasti suurempaa mutta väliaikaista veronalennusta. Esimerkiksi 30 sentin alennus litrassa merkitsisi 20 000 kilometriä vuodessa ajavalle autoilijalle, jonka auto kuluttaa seitsemän litraa sadalla kilometrillä, noin 420 euron vuotuista säästöä. Puolen euron alennus merkitsisi noin 700 euroa.

Veronalennus pienentäisi kuitenkin valtion verotuloja. Samalla korkea polttoainehinta heikentää kuluttajien ostovoimaa ja nostaa yritysten kustannuksia. Veronalennus voisi vapauttaa rahaa muuhun kulutukseen, kasvattaa arvonlisäverotuloja ja hidastaa kuljetuskustannusten kautta leviävää inflaatiota, mutta se ei olisi valtiolle maksuton ratkaisu.

Ammattimaisessa liikenteessä polttoainekulujen nousua ei aina voida siirtää kokonaan asiakkaiden hintoihin. Taksit, kuljetusliikkeet, linja-autoyritykset, jakeluyritykset, rakennusalan yritykset ja metsäkoneurakoitsijat tarvitsevat kalustoaan toimintansa jatkamiseksi.

Mahdollisia toimia olisivat väliaikainen polttoaineveron alennus, kuljetusyrityksille kohdennettu hyvitys, kilometrikorvausten ja matkakorvausten tarkistaminen, automaattiset polttoainelisät kuljetussopimuksiin sekä kriisiajan dieselhyvitys kaikkein polttoaineintensiivisimmille toimialoille. Espanja on jo saanut EU:lta hyväksynnän väliaikaisille polttoaineveron kevennyksille.

Viisi mahdollista toimenpidettä Suomessa

1. Hintaan sidottu veronkevennys: polttoaineveron alennus voisi kasvaa portaittain esimerkiksi 2,75, 3,00 ja 3,25 euron litrahintojen kohdalla.
2. Ammattiautoilijoiden kriisimalli: kuljetus- ja liikennepalveluille voitaisiin valmistella kohdennettua tukea sekä vahvistaa polttoaineen hintaan sidottuja indeksiehtoja.
3. Ostovoiman suojaaminen: polttoaineveron lisäksi tarkasteluun pitäisi ottaa arvonlisävero, matkakulujen verotus, kilometrikorvaukset ja pienituloisten asema.
4. Kotimaisten vaihtoehtojen lisääminen: biokaasu, uusiutuvat polttoaineet, sähkö, joukkoliikenne, raideliikenne ja energiatehokkaammat ajoneuvot voisivat vähentää tulevien kriisien vaikutuksia.
5. Ennakoitava veropolitiikka: kuluttajat ja yritykset tarvitsevat pitkäjänteisen suunnitelman liikenteen verotuksesta, jotta autovalintoja ja kalustoinvestointeja voidaan tehdä ennakoitavasti.

Kolmen euron litrahinta ei olisi enää vain yksittäisen autoilijan tankkausongelma. Se vaikuttaisi kuljetusten kautta laajasti kuluttajahintoihin, yritysten kannattavuuteen ja Suomen talouden ostovoimaan.

Vuoden 2026 polttoainemarkkinoiden kehitys riippuu ennen kaikkea siitä, miten Lähi-idän konfliktit, öljyntuotanto ja Persianlahden kuljetukset kehittyvät. Suomessa hintapaine voi kohdistua dieseliin jopa ennen bensiiniä.