Palvelualojen työnantajat Palta ehdottaa Suomen tieliikenteeseen veromallia, jossa verotuksen painopiste siirtyisi auton ostamisesta ja omistamisesta sen käyttöön. Uudistusta perustellaan liikenteen sähköistymisellä, joka uhkaa supistaa verotuloja nopeasti samaan aikaan, kun tieverkon korjausvelka kasvaa.

Paltan tavoitteena on vakauttaa tieliikenteestä saatavien verotulojen reaalinen taso vuoden 2024 tasolle vuodesta 2029 alkaen. Siirtymävaiheessa tämä toteutettaisiin korottamalla henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron perusveroa.

2030-luvulla siirryttäisiin pysyvään malliin, jossa otettaisiin käyttöön uusi käytön mukaan määräytyvä vero. Se voisi perustua esimerkiksi ajettuihin kilometreihin. Samalla polttoaineverotusta kevennettäisiin, jotta käyttöpohjainen vero ja muut jo päätetyt kustannuksia lisäävät toimet eivät nostaisi polttomoottoriautojen ja raskaan liikenteen kokonaiskustannuksia kohtuuttomasti.

”Emme voi rakentaa liikennejärjestelmän rahoitusta sellaiselle veropohjalle, joka kutistuu vuosi vuodelta. Siksi verotuksen painopistettä on tieliikenteessä siirrettävä ajoneuvon ostamisesta ja omistamisesta kohti käyttöä”, sanoo Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen.

Paltan esimerkkilaskelmassa siirtymäkausi kattaa vuodet 2029–2030, ja pysyvä veromalli otetaan käyttöön vuonna 2031. Palta kuitenkin huomauttaa, että käytännössä käyttöönotto voi kestää pidempään.

Raskaan liikenteen verorasitusta kevennettäisiin

Paltan mallissa raskaiden dieselajoneuvojen verorasitusta kevennettäisiin. Muutos kompensoisi osan kustannusten noususta, jota EU:n uusi päästökauppa ja jakeluvelvoitteen kiristyminen aiheuttavat lähivuosina. Paltan mukaan tällä on merkitystä koko elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta.

Sähkö- ja vetykäyttöisten raskaiden ajoneuvojen käytön mukaan määräytyvä vero olisi mallissa dieselkalustoa kevyempi. Tämä vauhdittaisi siirtymää päästöttömiin käyttövoimiin.

Nykyinen veropohja heikkenee sähköistymisen myötä

Suomen liikenneverotuksen veropohja heikkenee nopeasti liikenteen sähköistymisen ja inflaation vuoksi. Tieliikenteestä kerättiin vuonna 2024 noin 3,9 miljardia euroa erillisveroja. Nykykehityksellä verotulojen arvioidaan pienenevän vuosina 2025–2030 reaalisesti noin miljardilla eurolla.

Samaan aikaan väyläverkon korjausvelka on kasvanut 4,3 miljardiin euroon. Nykyisillä rahoitustasoilla sen arvioidaan kasvavan vähintään kuuteen miljardiin euroon vuoteen 2037 mennessä.

”Nykyinen liikenteen verotus on rakennettu maailmaan, jossa autot kulkevat bensiinillä ja dieselillä. Sähköistyminen muuttaa tämän perustan. Verotuksen on muututtava mukana niin, että liikennejärjestelmän rahoitus voidaan turvata ilman, että Suomen kilpailukyky vaarantuu”, sanoo Paltan ilmastopolitiikan ja kestävän kasvun asiantuntija Mikko Paloneva.

Paltan mallissa tieliikenteestä kerätyt verotulot ohjattaisiin nykyistä selkeämmin tieverkon ylläpitoon, kehittämiseen ja muihin liikennejärjestelmän tarpeisiin. Palta korostaa, että uudistus on toteutettava niin, että kannusteet puhtaisiin käyttövoimiin säilyvät eikä liikenteen sähköistyminen pysähdy.