Fintraffic valvoo teitä datan avulla ympäri vuorokauden

Fintrafficin tieliikennekeskus seuraa Suomen tieverkon tapahtumia ympäri vuorokauden. Keskuksen toiminta perustuu valtavaan tietomäärään: erilaiset anturit tuottavat vuosittain yli puoli miljoonaa hälytystä, ja Tienkäyttäjän linjaan soitetaan noin 80 000 kertaa. Teknologia auttaa havaitsemaan liikenteen häiriöitä nopeasti, mutta päätökset ja toimenpiteet tekee edelleen ihminen.

Kun tiellä tapahtuu kolari tai muu vakava häiriö, tieliikennekeskus välittää ensitiedon viranomaisille, medialle ja esimerkiksi Fintraffic-mobiilisovellukseen. Ensimmäinen ilmoitus ei välttämättä sisällä vielä kaikkia yksityiskohtia. Tapahtumapaikan tarkka sijainti, käytössä oleva kaista ja vaikutukset liikenteeseen voivat selvitä vasta myöhemmin, kun poliisi ja pelastuslaitos ovat saapuneet paikalle.

Tietoja täydennetään sitä mukaa, kun onnettomuuspaikalta saadaan uusia havaintoja. Samalla tieto välitetään Googlen palveluihin, ajoneuvojen omiin järjestelmiin ja radiokanaville, kuten Bauer Median asemille. Tavoitteena on, että autoilijat saavat tiedon muuttuneesta liikennetilanteesta mahdollisimman nopeasti ja voivat varautua siihen ajoissa.

Nopea tiedonkulku auttaa pitämään liikenteen sujuvana, mutta ennen kaikkea sillä pyritään vähentämään lisäonnettomuuksien riskiä. Kun kuljettaja saa tiedon esimerkiksi edessä olevasta kolarista, muuttuneesta nopeusrajoituksesta tai tielle valuneesta öljystä, hän voi sovittaa ajonopeutensa tilanteeseen.

Valvomosta ei näe ulospäin, mitä siellä tapahtuu

Fintrafficin tieliikennekeskus toimii Helsingissä tiloissa, joiden sijaintia ei ole merkitty rakennuksen ulkopuolelle. Keskuksessa käsitellään paljon turvallisuuden kannalta arkaluonteista tietoa, kuten tapahtumapaikkojen tarkkoja osoitteita. Samassa rakennuksessa työskentelee myös muita yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toimijoita.

Lähes vastaava tieliikennekeskus toimii Tampereella. Myös liikenneoperaattorien nimet pidetään salassa, joten keskuksen toimintaa esittelevässä tapaamisessa operaattorin roolissa on tieliikennekeskuksen apulaispäällikkö Marko Lassi.

Yhdellä valvomon näytöistä näkyy liikennekameran kuva valtatie 1:ltä eli E18-tieltä Kirkkonummelta. Histan liittymän ja Veikkolan välisellä tieosuudella rikkoutunut kuorma-auto on pysähtynyt tien sivuun. Onnettomuuden pahimmat jäljet on jo siivottu, mutta liikenneoperaattorit seuraavat tilannetta edelleen.

Toisilla näytöillä näkyvät tieosuuden nopeusrajoitukset ja liikennetilanne. Tarvittaessa operaattori voi muuttaa nopeusrajoitusta nopeasti. Histan kohdalla rajoitus on laskettu ennen tapahtumapaikkaa 120 kilometristä tunnissa 100 kilometriin tunnissa. Onnettomuuden jälkeen rajoitus palautetaan jälleen 120 kilometriin tunnissa.

Liikennekamerat eivät kuitenkaan ole ainoa keino varoittaa kuljettajia. Onnettomuuspaikkaa lähestyttäessä oleviin muuttuviin varoitustauluihin voidaan julkaista sanallinen ennakkovaroitus. Samalla tieto lähtee automaattisesti kunnossapitourakoitsijalle, joka voi aloittaa esimerkiksi tielle valuneen öljyn puhdistamisen.

Kun poliisi tai hätäkeskus tarvitsee yhteyttä tieliikennekeskukseen, käytössä on viranomaisten suljettu ja suojattu Virve-viestintäverkko. Sen avulla keskuksen tilannekuvaa voidaan päivittää suoraan onnettomuuspaikalta.

Reaaliaikainen liikennetieto ohjaa päätöksiä

Valvomon näytöiltä operaattorit seuraavat muun muassa liikennemääriä ja moottoriajoneuvoliikenteen keskinopeuksia. Mika Jaatisen mukaan keskinopeudet olivat tarkasteluhetkellä keväällä hieman laskeneet ja jäivät selvästi alle 120 kilometrin tuntinopeuden. Hänen mukaansa muutos näkyi samalla liikenneturvallisuuden paranemisena.

Tieliikennekeskuksen toiminta ei perustu pelkästään ulkopuolisiin järjestelmiin. Keskuksen tärkeimmät tuotantojärjestelmät ovat Fintrafficin omistamia ja osin itse kehittämiä. Tuotantojärjestelmistä vastaavan johtajan Harri Seppisen mukaan ratkaisu parantaa järjestelmien hallittavuutta ja voi myös pienentää kustannuksia.

Jos koko järjestelmä ostettaisiin yhdeltä toimittajalta eikä toimittajaa voisi myöhemmin vaihtaa, ylläpidosta voisi muodostua kallis ja hankalasti hallittava kokonaisuus. Oma kehitystyö antaa Fintrafficille mahdollisuuden rakentaa järjestelmiä liikenteenhallinnan omien tarpeiden mukaan.

Liikennetieto kulkee autoihin ja takaisin keskukseen

Fintrafficin keräämää ja tuottamaa tietoa hyödynnetään monissa kuljettajien käyttämissä palveluissa. Liikennevaroitukset ja nopeusrajoitusten muutokset voivat välittyä Google Mapsiin ja Wazeen sekä autojen navigointijärjestelmiin, jotka käyttävät esimerkiksi Heren, TomTomin tai Googlen kartta- ja liikennetietoja. Varoitus saattaa tällöin näkyä suoraan auton keskinäytöllä.

Tieto ei kulje vain tieliikennekeskuksesta sovelluksiin ja autoihin, vaan myös toiseen suuntaan. Android- ja Apple-laitteiden sovellukset tuottavat paikannukseen perustuvaa tietoa, josta osa voidaan hyödyntää liikenteen seurannassa ja analysoinnissa.

Aiemmin esimerkiksi matka-aika-arvio paikasta toiseen muodostettiin ennen kaikkea tiehen asennettujen anturien mittaamien liikennemäärien ja keskinopeuksien perusteella. Nykyään kokonaisuutta täydentävät Googlen Waze for Cities -yhteistyö sekä TomTomin ajoneuvovalmistajilta saama tieto.

Vuonna 2009 perustettu Waze on käyttäjien osallistumiseen perustuva navigointipalvelu, joka kuuluu nykyisin Googlelle. TomTomin paikkatieto puolestaan muodostuu useista lähteistä, kuten ajoneuvojen sensoreista ja GPS-laitteista. Näiden tietojen avulla voidaan muodostaa entistä laajempi kuva liikenteen nopeuksista, ruuhkista ja poikkeustilanteista.

Sää- ja keliolosuhteista tietoa toimittavat Ilmatieteen laitos sekä Fintrafficin omat tiesääasemat. Tienhoidosta vastaavat urakoitsijat seuraavat päätelaitteiltaan tiesääasemien havaintoja ja arvioivat niiden perusteella, milloin pääväylille on lähdettävä auraamaan lunta tai levittämään suolaa.

Tieliikennekeskus hallinnoi lisäksi merkittävää osaa Suomen liikennevaloista. Liikennevalojen ohjaus, tieverkon tapahtumat ja keliolosuhteet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan hallita.

Ajoneuvoista saatavan datan merkitys kasvaa

Tieliikennekeskuksen digitaalisten palvelujen kehityksestä vastaavan Jani Kariniemen mukaan keskukseen saapuu tulevaisuudessa yhä enemmän tietoa suoraan ajoneuvoista. Useat autonvalmistajat ovat mukana Data for Road Safety -yhteisössä eli DFRS:ssä. Mukana ovat Audi, BMW, Ford, Honda, Mercedes-Benz, Renault, Škoda, Volkswagen ja Volvo.

Yhteisöön kuuluu autonvalmistajien lisäksi eurooppalaisia liikenteenhallinnan toimijoita, autoteollisuuden alihankkijoita ja paikkatietoyhtiöitä. Fintraffic on aloittamassa tämän ajoneuvoista saatavan tiedon laajempaa hyödyntämistä.

Ajoneuvojen keräämän datan jakaminen liittyy myös kehitykseen kohti autonomista ajamista. Kariniemen mukaan tieliikennekeskuksen on tärkeää pysyä teknologian kehityksessä mukana, sillä sen tulevaisuuden rooli on dynaaminen liikenteenhallinta.

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että liikenneoperaattori määrittelee, millä alueilla tietyn automaatiotason ajoneuvot saavat ajaa tiettynä hetkenä. Ajoneuvojen toimintaa voitaisiin näin sovittaa liikenneympäristöön, tieolosuhteisiin ja vallitsevaan tilanteeseen.

Kaliforniassa robottitaksit kuljettavat jo matkustajia tarkasti rajatuilla alueilla. Waymo sitoutui toimintaluvan saadessaan toimittamaan ajoneuvojen keräämää tietoa viranomaisille. Suomessa toivotaan vastaavaa käytäntöä siinä vaiheessa, kun robottitaksit tulevat liikenteeseen. Asiaan vaikuttaa myös parhaillaan valmisteltava EU-lainsäädäntö.

Perinteiset anturit varmistavat tiedon

Vaikka joukkoistettu data ja ajoneuvojen välittämä tieto kasvattavat merkitystään, tien rakenteisiin, tienpintaan ja tien varrelle sijoitetut anturit ovat edelleen keskeisiä. Niiden vahvuus on mitattu ja varmennettu tieto.

Yhdellä tiesääasemalla voidaan mitata yli sataa erilaista suuretta. Niiden avulla arvioidaan esimerkiksi kuuraantumisen ja mustan jään riskiä. Ajoneuvon ilmoitus liukkaasta tiestä on hyödyllinen havainto, mutta tieaseman mittaukset voivat kertoa tarkemmin tienpinnan lämpötilasta ja kitkakertoimesta.

Ajoneuvoista saatava data toimii näin ollen toistaiseksi täydentävänä tietona. Eri lähteiden yhdistäminen parantaa kuitenkin liikenteen tilannekuvaa ja auttaa liikenneoperaattoreita tekemään ratkaisuja nopeasti.

Kariniemi kuvailee nykyistä liikenneympäristöä millisekuntimaailmaksi. Liikenteen rytmi on kiihtynyt, ihmiset odottavat pääsevänsä nopeasti paikasta toiseen ja liikennemäärät ovat kasvaneet. Samalla digitaalisista navigointipalveluista on tullut monelle kuljettajalle erittäin vaikutusvaltaisia.

Navigaattorin ohjeita ei kuitenkaan pitäisi seurata ajattelematta. Sovellus voi joskus ohjata väärälle kaistalle tai liikenteen kannalta sopimattomalle reitille. Tieliikennekeskuksen tuottama ja tarkistama tieto on tärkeää, mutta kuljettaja vastaa aina auton turvallisesta käsittelystä ja liikennesääntöjen noudattamisesta.

Tienkäyttäjän linja vastaanottaa kiireellisiä ilmoituksia

Tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linja palvelee numerossa 0200 2100 ympäri vuorokauden. Linja on tarkoitettu valtion tieverkolla havaittaviin akuutteihin ja vaarallisiin ongelmiin, jotka vaativat välitöntä huomiota.

Ilmoituksen aiheena voi olla esimerkiksi suuri päällystevaurio, tielle noussut tulvavesi, tien sortuma, yllättävä liukkaus tai lumen tukkima tie. Liikenteenhallintaan liittyvissä häiriöissä oikea yhteyspaikka on usein Tienkäyttäjän linja, jolloin hätäkeskuksen resurssit voidaan säästää kiireellisimpiin hätätilanteisiin.

Linjalle tulee vuosittain noin 80 000 puhelua. Hätänumeroon on soitettava silloin, kun kyseessä on välitön vaara ihmisille tai tarvitaan pelastus-, poliisi- tai ensihoitotehtävää. Tieverkon vaarallisista häiriöistä kannattaa ilmoittaa tieliikennekeskukselle.

Tunnelit vaativat automaattista valvontaa ja ihmisen päätöksiä

Tunnelit ovat liikenteenhallinnan kannalta erityisen vaativia kohteita. Fintraffic käyttää niissä konenäköön perustuvaa järjestelmää, joka voi havaita automaattisesti esimerkiksi pysähtyneen ajoneuvon ja tehdä siitä hälytyksen.

Hälytys ei kuitenkaan yksin ratkaise, mitä tilanteessa tehdään. Tieliikennekeskuksen työntekijät tarkistavat havainnon ja arvioivat tarvittavat toimet. Teknologia nopeuttaa havaitsemista, mutta ihminen vahvistaa tilanteen ja johtaa toimenpiteitä.

Tunneliturvallisuuden merkitys nousi Euroopassa voimakkaasti esiin vuonna 1999, kun Mont Blancin tunnelissa Ranskan ja Italian rajalla syttynyt tulipalo levisi ajoneuvosta toiseen. Onnettomuudessa kuoli 39 ihmistä. Tapaus käynnisti laajan keskustelun tunnelien turvallisuustekniikasta ja johti yhteisten vaatimusten kehittämiseen.

Tammikuussa 2025 Sveitsissä viisi ihmistä loukkaantui Naxbergin tunnelissa, joka johtaa Gotthardin tunnelin suuntaan. Onnettomuuden aiheutti väärään suuntaan ajanut iäkäs kuljettaja.

Suomen noin 30 tie- ja katutunnelissa tapahtui viimeisen 12 kuukauden aikana noin 2 000 tilannetta, joihin tieliikennekeskus reagoi. Lohjalla sijaitsevassa 2,2 kilometrin pituisessa Karnaisten tunnelissa on vuosien aikana ollut useita onnettomuustilanteita.

Vakavassa tunnelionnettomuudessa tieliikennekeskuksen tehtäviin kuuluu tunnelin sulkeminen ja evakuoinnin käynnistäminen. Keskus vastaa myös savunpoiston ja liikenteen ohjauksen käynnistämisestä sovitun toimintamallin mukaisesti. Lisäksi pelastuslaitos pyritään ohjaamaan mahdollisimman täsmällisesti oikeaan paikkaan.

Viranomaiset harjoittelevat tunnelionnettomuuksia vuosittain yhdessä. Viimeisin harjoitus järjestettiin Leppävaaran Mestaritunnelissa, ja sen aiheena oli vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvä onnettomuus. Kolmesta neljään tuntia kestäneeseen täysimittaiseen harjoitukseen osallistuivat pelastuslaitos, poliisi ja tieliikennekeskus.

Harjoituksissa jokaisella toimijalla on oma tehtävänsä. Yhteistyön kannalta olennaista on myös se, että kaikki käyttävät tilanteissa samoja käsitteitä ja ymmärtävät toistensa toimintatavat. Näin teknologia, mittausdata ja viranomaisten päätöksenteko voidaan yhdistää mahdollisimman tehokkaaksi liikenneturvallisuuden kokonaisuudeksi.