Liikenteen verouudistus odottaa seuraavaa hallitusta

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet jälleen yhdeksi autoilun kuumimmista puheenaiheista Suomessa. Vaikka raakaöljyn hinta on ajoittain laskenut kansainvälisen tilanteen rauhoittuessa, vaikutus ei ole näkynyt suomalaisilla huoltoasemilla samassa mittakaavassa. Viime päivinä suunta on ollut jälleen ylöspäin, mikä lisää painetta keskusteluun siitä, miten liikenteen verotus pitäisi tulevaisuudessa järjestää.

Bensiinin korkeaa hintaa on selitetty muun muassa jalostuskapasiteetin ongelmilla sekä kilpailun vähenemisellä. Myös Teboilin asemien sulkemisilla on arvioitu olleen hintatasoa nostava vaikutus, ja asia on noussut esiin myös kilpailuviranomaisten tarkastelussa. Suomessa pumpulla maksettava hinta muodostuu kuitenkin monesta osasta, joista verotus on edelleen keskeinen.

Naapurimaat ovat keventäneet verotusta

Suomen lähialueilla kallistunutta polttoainetta on paikoin kompensoitu veroratkaisuilla. Norjassa, joka tunnetaan korkeasta hintatasostaan, tankkaaminen voi tällä hetkellä olla edullisempaa kuin Suomessa. Ruotsissa hallitus on saanut EU:lta poikkeusluvan laskea bensiiniverotusta unionin normaalin minimitason alapuolelle.

Ruotsin veronalennuksia on arvosteltu myös vaalitempuksi, mutta autoilijan näkökulmasta vaikutus on ollut tuntuva. Paikoin bensiinilitra voi olla lähes euron halvempi kuin Suomessa. Venäjällä tilanne on toisenlainen: siellä hintaa suuremmaksi ongelmaksi on noussut saatavuus, kun Ukrainan drooni-iskut ovat vaikeuttaneet öljyvaltion polttoainehuoltoa.

Jakeluvelvoite ja päästökauppa kiristävät hintapainetta

Suomessa polttoaineiden hintaa ohjaavat sekä verotus että biopolttoaineiden jakeluvelvoite. Nykyhallituksen päättämistä polttoaineveron alennuksista viimeinen tulee voimaan vuodenvaihteessa, mutta sen vaikutus jää vain muutamaan senttiin litralta. Samaan aikaan jakeluvelvoite kiristyy kolmella prosenttiyksiköllä, ja seuraavana vuonna nousu on jo kahdeksan prosenttiyksikköä.

Vuonna 2028 tieliikenne tulee mukaan EU:n päästökaupan laajentumiseen. Tämä lisää painetta polttoaineiden hintaan entisestään. Jakeluvelvoitteen kiristyminen kohdistuu käytännössä voimakkaammin dieseliin kuin bensiiniin. Koska dieselillä on edelleen vakaa kysyntä esimerkiksi hyötyliikenteessä ja henkilöautokannan sähköistyminen vähentää erityisesti bensiinin kulutusta, nykyinen hinta-asetelma voi muuttua. On mahdollista, että tämä kesä jää viimeiseksi, jolloin diesel on yleisesti bensiiniä halvempaa.

Tieliikenne tuo valtiolle miljarditulot

Tieliikenne on ollut pitkään merkittävä verotulojen lähde Suomen valtiolle. Autoalan arvioiden mukaan valtio keräsi viime vuonna tieliikenteestä noin 7,5 miljardia euroa veroja, kun mukaan lasketaan myös arvonlisävero. Summa on moninkertainen verrattuna siihen, mitä tiestön ylläpitoon käytetään.

Valtiontalouden vaikeassa tilanteessa on selvää, että autoilijoilta kerätään jatkossakin merkittäviä verotuloja. Ongelma on siinä, että nykyinen järjestelmä ei enää toimi samalla tavalla kuin ennen. Liikenteen verotuksen uudistamisesta on puhuttu yli vuosikymmenen ajan, mutta varsinaista kokonaisratkaisua ei ole saatu aikaan.

Sähköistyminen murentaa nykyistä veropohjaa

Polttoaineverotus on ollut tähän asti yksinkertainen tapa kerätä tuloja ja samalla ohjata liikennettä vähäpäästöisempään suuntaan. Nyt sama ohjaus alkaa syödä valtion verotuottoja. Sähköautojen osuus ensirekisteröitävistä autoista on noussut yli puoleen, mikä on pienentänyt autoveron kertymää selvästi.

Sähköautojen ja ladattavien hybridien ajoneuvoveroa on korotettu jonkin verran, mutta kokonaiskertymä ei ole kasvanut merkittävästi, koska samaan aikaan vanhempien autojen verotusta on kevennetty. Lisäksi sähköistyvä autokanta vähentää nestemäisten polttoaineiden myyntiä, mikä kaventaa polttoaineverojen tuottoa.

Käyttömaksut ja tietullit nousevat vaihtoehdoiksi

Seuraavaa hallitusta muodostettaessa liikenteen verouudistus nousee väistämättä pöydälle. Karkeasti vaihtoehdot ovat ajamiseen perustuvat käyttömaksut ja erilaiset tietullit. Vuosien varrella kilometripohjaisia maksuja ovat ehdottaneet muun muassa Jorma Ollila ja entinen liikenneministeri Anne Berner. Hankkeet ovat kuitenkin kariutuneet toteutuksen monimutkaisuuteen sekä yksityisyydensuojaa koskeviin huoliin.

Ruuhkamaksut ja moottoritietullit ovat monissa Euroopan maissa arkipäivää, mutta Suomessa ne ovat poliittisesti erittäin vaikea kysymys. Pitkien etäisyyksien maassa auto on monelle välttämätön osa arkea, asiointia ja elinkeinoelämän toimintaa.

Uudistuksen suurin haaste on kohtuullisuus

Liikenteen verotuksen uudistaminen ei ole yksinkertainen laskutehtävä. Sähköautojen voimakas veronkorotus voisi hidastaa päästötavoitteiden saavuttamista, mutta nykyinen järjestelmä menettää veropohjaansa sitä mukaa kun autokanta sähköistyy. Kilometriverot ja käyttömaksut taas pitäisi rakentaa tavalla, joka koetaan oikeudenmukaiseksi eri puolilla maata.

Keskeinen kysymys on, miten valtio turvaa verotulonsa ilman, että autoilun kustannukset karkaavat käsistä. Erityisen tärkeää on huomioida alueet, joilla henkilöauto ei ole valinta vaan välttämättömyys. Tulevan hallituksen edessä on siksi yksi liikennepolitiikan vaikeimmista ratkaisuista: miten verottaa liikkumista niin, että järjestelmä on sekä taloudellisesti kestävä että autoilijoille kohtuullinen.