Suomen teillä tehdään tänä kesänä jälleen laajoja päällystystöitä, jotka voivat näkyä autoilijoille nopeusrajoituksina, kaistajärjestelyinä ja ajoittaisina ruuhkina. Väyläviraston alkuperäinen tavoite on ollut päällystää vuoden aikana noin 2 400 kilometriä maanteitä, mutta toteuma saattaa jäädä tätä pienemmäksi.
Väyläviraston teiden kunnossapidon asiantuntija Ossi Saarisen mukaan tämänhetkinen arvio on noin 2 250 kilometriä. Arvioon vaikuttavat erityisesti maailmantilanne ja öljyn hinnan kehitys, sillä asfaltoinnissa käytettävän bitumin hinta seuraa öljymarkkinoita. Jos kustannukset nousevat, päällystettävien kilometrien määrä voi jäädä suunniteltua alemmaksi.
Korjausvelka näkyy edelleen tieverkolla
Suomen maanteille on kertynyt korjausvelkaa pitkän ajan kuluessa. Hallitus on myöntänyt lisärahoitusta korjausvelan vähentämiseen nyt kolmantena vuonna peräkkäin. Saarisen mukaan lisärahoituksen avulla päällystettiin kaksi vuotta sitten noin 4 050 kilometriä ja viime vuonna hieman yli 3 200 kilometriä teitä.
Tämän vuoden kokonaisrahoitus päällysteiden korjauksiin ja tiemerkintöihin on 279 miljoonaa euroa. Tästä summasta 100 miljoonaa euroa on hallituksen erillistä lisärahoitusta. Saarinen kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on viimeinen vuosi, jolloin korjausvelkarahoitusta on käytettävissä päällysteiden kunnostamiseen.

Tieverkon kunnon säilyttäminen vaatisi enemmän
Väyläviraston arvion mukaan nykyisen tieverkon kunnon ylläpito edellyttäisi vuosittain noin 4 000 kilometrin päällystysohjelmaa. Tämän vuoden ennuste jää selvästi tämän tason alle, mikä kertoo siitä, että päällysteiden kuntoon liittyvä haaste ei poistu yhdellä kesällä.
Koska päällystettäviä kilometrejä kertyy tänä vuonna vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna, tietyömaiden kokonaisvaikutus liikenteeseen voi jäädä aiempaa pienemmäksi. Yksittäisillä työmailla haitta voi silti olla huomattava, etenkin vilkasliikenteisillä väylillä.
Pahimmat pullonkaulat eivät määräydy vain työmaan pituuden mukaan
Kesän tietyöruuhkien kannalta työmaan pituus ei yksin kerro, kuinka vaikeaksi liikennejärjestelyt muodostuvat. Esimerkiksi valtatie 3:lla Hämeenlinnassa sijaitseva päällystyskohde on vain 1,6 kilometriä pitkä, mutta sitä pidetään liikenteellisesti erittäin haastavana.
Päällystystöitä tehdään eri puolilla Suomea, mutta painopiste on vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Näillä väylillä nastarenkaiden aiheuttama urautuminen kuluttaa päällystettä eniten, minkä vuoksi korjaustarve kohdistuu usein Etelä-Suomeen ja muihin suuren liikennemäärän tieosuuksiin.
Väyläviraston toimintalinjojen mukaan maanteiden korjauksissa etusijalle asetetaan vilkasliikenteinen tieverkko, jotta sen kunto pysyisi tavoitetasolla. Autoilijoiden kannattaa siksi varautua kesän aikana erityisesti pääväylien tietyöjärjestelyihin ja mahdollisiin viivästyksiin.




Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.