Renkaat kelin mukaan -hankkeen vetäjä Jouko Lahti esittää, että nastarenkaiden käyttö sallittaisiin Suomessa talvikaudellakin vain silloin, kun sää- tai keliolosuhteet sitä edellyttävät. Samalla autoilijoita kehotetaan vaihtamaan renkaat ja mukauttamaan ajotapansa talvisiin olosuhteisiin talvirengaskauden alkaessa.
Talvi- ja nastarengassääntöjen muutostarpeita arvioidaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä osana tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarviointia.
Vuonna 2020 uudistuneen tieliikennelain myötä talvirengaspakko muuttui Manner-Suomessa keliperusteiseksi. Lisäksi nastarenkaiden käyttöaikaa rajattiin keväällä.
Talvirengasmääräykset uudistettiin vastaamaan paremmin Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Tavoitteena oli lisätä tienkäyttäjien vastuuta turvallisesta, sujuvasta ja ympäristöystävällisestä liikenteestä.
Lain valmistelun aikana kannettiin huolta liikenneturvallisuuden vaarantumisesta, jos kesärenkaiden käyttö talvella yleistyisi. Keliperusteisen sääntelyn arvioitiin kuitenkin voivan parantaa turvallisuutta, jos autoilijat kiinnittäisivät aiempaa enemmän huomiota renkaiden ja ajotavan sovittamiseen syksyn ja kevään ensimmäisiin liukkaisiin keleihin.
Liikenneturvallisuus on parantunut lain voimassaoloaikana
Viime keväänä julkaistussa tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarvioinnissa talvirengassääntöjen muutoksia pidettiin pääosin onnistuneina. Sää- ja keliolosuhteiden määrittely koettiin kuitenkin jossain määrin epäselväksi.
Liikennevahinko- ja tutkijalautakuntatilastojen perusteella liikenneturvallisuus on parantunut sekä syksyn vaihtelevissa oloissa että talvikauden talvikeleillä. Liikenneturvan kyselyssä valtaosa suomalaisista autoilijoista piti uusia talvirengassääntöjä hyvinä.
”Keliperusteinen sääntelymalli antaa tiettyjä vapauksia renkaiden valintaan, mutta toisaalta velvoittaa olemaan tarkkana renkaiden vaihtamisen ajoituksen kanssa. Moni autoilija taitaa kuitenkin kaivata selkeitä ohjeita siitä, milloin mitkäkin renkaat pitää olla alla”, Liikenneturvan koulutusohjaaja Sami Kivilä sanoo.
Poliisihallituksen poliisitarkastajan Heikki Kallion mukaan sääntely on haastava kokonaisuus, sillä keliolosuhteet vaihtelevat paljon vuosittain ja alueittain.
”Siksi lainsäädännön pitää olla sellaista, että se jättää pelivaraa. Ongelma on mielestäni suurempi keväällä, kun moni ajelee nastoilla huhtikuussa varmuuden vuoksi vappuun asti mahdollisen yksittäisen talvikelin takia. Tämähän ei nykylain mukaan ole sallittua.”
Rengasvalintojen ympäristövaikutukset esiin
Renkaat kelin mukaan -hankkeen tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti pitää keliperusteista sääntelymallia toimivana, jos sitä tuetaan oikea-aikaisella tiedottamisella.
”Tieliikennelain jälkiarvioinnissa pitäisi kiinnittää huomiota myös rengasvalintojen ympäristövaikutuksiin. Talvirengaskauden pidentyminen on valitettavasti lisännyt tiestön urautumista, hiukkaspäästöjä ja liikennemelua.”
Rengasalan toimijat ovat jo pitkään esittäneet mallia, jossa nastarenkaat sallittaisiin kelistä riippumatta lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Tavoitteena olisi tasata renkaanvaihtosesongin ruuhkia.
”Mikäli nastarengaskautta pidennettäisiin, niiden käytölle olisi perusteltua asettaa nopeusrajoituksia Keski-Euroopan maiden tapaan. Päällysteen kuluminen kiihtyy huomattavasti, kun nastarenkailla ajetaan yli 80 km/h.”
Lahti ehdottaa vaihtoehtoa, jossa nastarenkaiden käyttö sallittaisiin talvikaudellakin vain sää- tai keliolosuhteiden sitä edellyttäessä.
”Se voisi hieman pidentää syksyn rengassesonkia ja pistäisi varmaan pohtimaan tarkemmin nasta- ja kitkarenkaiden välistä valintaa”, Lahti arvioi.
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.