VR haastaa Väylän ja Fintrafficin yli 4 M€ korvauksista

Artikkeli

VR haastaa Väylän ja Fintrafficin yli 4 M€ korvauksista

VR vaatii Helsingin käräjäoikeudessa yli 4 miljoonan euron korvauksia Fintrafficilta ja Väylävirastolta helmikuun 2024 ratavauriosta, joka pysäytti kaukojunat. Osapuolet kiistävät vastuunsa ja syyttävät toisiaan laiminlyönneistä.

Lukuaika: 2 Minuuttia
Seuraa Googlessa

VR on vaatinut Helsingin käräjäoikeudessa yli neljän miljoonan euron korvauksia Fintraffic Raiteelta ja Väylävirastolta. Kanne liittyy helmikuun 2024 ratavaurioon, joka aiheutti laajoja vaurioita VR:n kalustolle ja johti kaukoliikenteen pysäyttämiseen.

Vaurion tausta: Sitikkalan mäki, 9. helmikuuta 2024

Tapauksen juuret ovat Kouvola–Lahti -radan Sitikkalan mäessä 9. helmikuuta 2024 sattuneessa veturin rikkoutumisessa. Tavarajunan veturin pyörät tekivät raiteilla ympärilyöntiä eli niin kutsuttua "sutimista" lähtötilanteessa, mikä vaurioitti kiskoja. Seurauksena oli ratavaurio, jonka VR sanoo lopulta pysäyttäneen koko Suomen kaukojunaliikenteen.

Vaurioiden havaitseminen ja päätös liikenteen keskeytyksestä

VR:n mukaan kolmen päivän kuluttua tapahtumasta havaittiin merkittävä määrä pyörävahinkoja junakalustossa. yhtiön kriisijohtoryhmä kokoontui ja päätti keskeyttää kaukoliikenteen turvallisuussyistä. VR:n mukaan päätöksenteossa oli epävarmuutta vaurion sijainnista, laajuudesta ja siitä, kuinka monta junaa se oli vaurioittanut.

VR:n syytökset viranomaisia ja liikenteenohjausta kohtaan

Kanteessaan VR syyttää sekä Fintrafficin liikenteenohjausta että Väylävirastoa velvollisuuksien laiminlyönnistä. VR:n mukaan kuljettajan ensimmäinen ilmoitus veturirikosta oli ennakkovaroitus, mutta liikenteenohjaus ja kunnossapito eivät reagoineet riittävästi tai tarpeeksi nopeasti radan tarkastuksiin ja toimenpiteisiin. VR katsoo, että asianmukainen tarkastus tai tilapäinen nopeusrajoitus olisi estänyt osan vahingoista tai ainakin pienentänyt niitä.

VR on laskenut hakemansa korvauksen koostuvan muun muassa lähes 717 000 euron asiakaskorvauksista ja noin 1,6 miljoonan euron kalustovahingoista. Kokonaisvaatimus nousee yhtiön mukaan yli neljään miljoonaan euroon.

Väylävirasto ja Fintraffic kiistävät vastuun

Sekä Väylävirasto että Fintraffic ovat kieltäytyneet vastuusta. Molemmat ovat vaatimassa kanteiden hylkäämistä ja siirtäneet vastuukysymyksen toisen osapuolen niskoille: Fintraffic katsoo, että radan kunnossapito ja korjaustoimet kuuluivat Väylälle, kun taas Väylävirasto korostaa, että rautateiden liikenteenohjaus on ulkoistettu Fintrafficille.

Fintrafficin vastaus kesäkuun lopulla toteaa, että vauriot perustuivat korjaamattomaan ratavaurioon, jonka korjaaminen oli Väyläviraston vastuulla. Väyläviraston mukaan kunnossapito teki alueella tarkastuksia kuljettajien ilmoitusten perusteella ja havaitsi vain lievän vaurion, joka ei vaatinut jatkotoimia.

Myös VR:n toimintaa kritisoidaan

Molemmat vastapuolista ovat lisäksi kritisoineet VR:ää siitä, ettei vaurioepäilystä ilmoitettu selkeästi. Fintraffic toteaa, että jos kuljettaja olisi nimenomaisesti ilmoittanut kiskojen vaurioitumisesta liikkeellelähdön vaikeuksien sijaan, liikenteenohjaus olisi voinut käynnistää välittömät toimet. Väylävirasto puolestaan muistuttaa, että useat radan yli ajaneet eivät raportoineet mitään poikkeavaa, mikä vaikeutti vauriokohdan paikantamista.

Vastuukysymys pohdinnassa – suullinen käsittely odottaa

Kuka kantaa lopullisen vastuun – liikenteenohjauksesta vastaava Fintraffic, radan kunnossapidosta vastaava Väylävirasto vai VR itse – on keskeinen oikeudenkäynnin kysymys. Elokuun alussa ei vielä ollut tiedossa, milloin riitaa käsitellään suullisesti Helsingin käräjäoikeudessa.

Tapauksen lopputulos voi asettaa ennakkotapauksen viranomaisten ja operaattorin välisistä vastuista rataliikenteessä, mutta siihen saakka osapuolten näkemykset vastuusta ja ilmoitusvelvollisuuksista säilyvät keskeisinä kiistanaiheina.

Lähdekaleva.fi

Jätä kommentti

Kommentit

Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.