Suomalainen ajoneuvoharrastus on saanut merkittävän kulttuurisen tunnustuksen, kun historiallisten autojen ja moottoripyörien retkeilyajoperinne on lisätty Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Päätös tehtiin kesäkuussa Museoviraston esityksestä, ja se käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön päätösasiakirjoista.
Kyseessä on merkittävä hetki suomalaiselle autoilukulttuurille, sillä autoilu on mukana luettelossa ensimmäistä kertaa. Luettelo perustuu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimukseen, jonka tarkoituksena on suojella elävää perintöä ja lisätä ymmärrystä sen merkityksestä yhteiskunnassa.
Perinne yhdistää vanhat ajoneuvot, reitit ja yhteisöllisyyden
Retkeilyajojen ydin on ennakkoon suunnitellun reitin ajaminen historiallisilla ajoneuvoilla sovittuna ajankohtana. Mukana nähdään sekä vanhoja autoja että moottoripyöriä, ja tapahtumissa korostuvat ajoneuvohistorian lisäksi yhdessä tekeminen ja perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle.
Osallistujat pukeutuvat usein ajoneuvojensa aikakauden mukaiseen tyyliin. Reitin varrella suoritetaan erilaisia rastitehtäviä, ja ajoihin kuuluu tyypillisesti myös yhteinen illanvietto. Näin retkeilyajot eivät ole pelkkää ajamista, vaan kokonainen kulttuurinen tapahtuma, jossa ajoneuvot, ihmiset ja tarinat kohtaavat.
SAHK:n retkeilyajoilla pitkä historia
Perustelujen mukaan Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi ry jäsenyhdistyksineen on järjestänyt vanhojen autojen ja moottoripyörien retkeilyajoja vuodesta 1959 lähtien. Tapahtumapaikkakunnat ovat vaihdelleet vuosittain, ja osallistujia on ollut tavallisesti noin 100–200 autokuntaa vuodessa.
Lisäyksen jälkeen Suomen kansallisessa aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on yhteensä 108 kohdetta. Samasta kokonaisuudesta löytyvät ennestään muun muassa suomenhevonen, suomalainen talkooperinne, lavatanssit ja saunominen sekä esimerkiksi särän valmistus, Laihian nuukuus ja romanien hevosperinne.
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.