Suomalaiset kunnat ovat ottaneet käyttöön tiukkoja ehtoja yhteiskäyttöisille sähköpotkulaudoille ja muille mikroliikkumisvälineille. Traficomin keväällä 2026 tekemän kyselyn mukaan yli 90 prosenttia vastaajista on asettanut nopeusrajoituksia, ja lähes 90 prosentissa kunnissa on määritelty pysäköintiä koskevia ehtoja. Kunnat hyödyntävät mikroliikennelupia erityisesti käyttäjäkokemuksen, turvallisuuden ja kaupunkikuvan hallintaan.

Nopeusrajat käytännössä

Korkeimmat kunnan asettamat ajonopeudet liikkuvat 15–25 km/h -välillä, kun alimpia rajoituksia on asetettu 8–15 km/h. Useimmissa kaupungeissa nopeusrajoitukset on suunniteltu yhdyskuntarakenteen ja jalankulun suojan mukaan. Koska sähköpotkulautojen tekniset huippunopeudet vaihtelevat (tyypillisesti 20–25 km/h vakiomalleissa), kunnan määräykset vaikuttavat suoraan laitteiden ohjelmalliseen rajoittamiseen.

Pysäköinti ja käyttökausi

Noin 85 prosenttia kunnista on määritellyt myös käyttökauden: keskimäärin vuokrauskausi alkaa 18.4. ja päättyy 1.11., eli noin 6,5 kuukauden ajalle. Monissa kunnissa palveluntarjoajat voivat hakea kauden aikaistamista keväällä tai jatkoa syksyllä. Pysäköinnin sääntelyä käytetään estämään jalkakäytävälle ja julkisille pihoille syntyviä haittoja.

Rajoitusten laatu ja harvinaisemmat ehdot

Alle 10 prosenttia kunnista rajoitti vuokrattavien ajoneuvojen määrää. Noin 40 prosentissa kunnista on käyttöaikaan liittyviä rajoituksia, esimerkiksi yöaikaan tai tiettyinä juhlapyhinä kielletty vuokraustoiminta. Traficomin johtava asiantuntija Inkeri Parkkari kertoo, että useimmissa kunnissa lupa on myönnetty vuoden määräajaksi, jonka jälkeen ehtoja arvioidaan.

Käyttäjä- ja markkinavaikutukset

Sääntely vaikuttaa myös potkulautojen teknisiin määrityksiin: nopeuden rajoittaminen, akun kapasiteetin optimointi ja laitteiden kestävyyteen liittyvät vaatimukset nousevat tärkeiksi. Suomalaisille kuluttajille ja kaupungin liikenne-suunnittelijoille tämä tarkoittaa turvallisempaa kaupunkitilaa, mutta samalla palveluntarjoajat joutuvat mukauttamaan laitteiden suorituskykyä ja hinnoittelua.

Vertailua ja markkinanäkymiä

Vaikka artikkelin fokus on Suomi, vertailu Baltiaan on kiinnostava: Lietuva ja sen kaupunkikeskukset, kuten Vilniuje ja Kaune, lähestyvät mikroliikkumista eri tavalla. Lietuvos automobilių rinka on oma kokonaisuutensa, ja siellä toimivat alustat palvelevat usein erilaisia käyttäjäryhmiä — tämä heijastuu myös siihen, miten sähköpotkulaudat integroituvat kaupunkiliikenteeseen. Myös autojen markkinatrendit Suomessa — sähköautojen saatavuus, hinnanmuutokset ja suosio — vaikuttavat siihen, miten kuluttajat valitsevat liikkumismuotoja kaupungeissa.

Tekniset näkökulmat ja kuluttajavalinta

Tavallisissa vuokrapotkulaudoissa käytetään 250–500 W moottoreita, 20–45 km kantamaa ja IP54–IP67-suojauksia talvikäytön huomioimiseksi. Suomessa kuluttajat arvostavat luotettavuutta ja lämmitykseen liittyvää huoltovarmuutta talvikuukausina — ominaisuudet, jotka vaikuttavat palvelun markkinapositionointiin verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan tai Liettuaan.

Kyselyn toteutus

Traficom lähetti kyselyn 72 kuntaan, joissa toimi mikroliikennepalveluja vuosina 2023–2024. Vastaajia oli 58 kuntaa, yhdeksän kunnan lupaehtoja kerättiin julkisista lähteistä ja viidestä kunnasta tietoja ei saatu. Tulokset antavat vahvan kuvan siitä, miten suomalaiset kunnat ohjaavat mikroliikennettä turvallisuuden ja kaupunkiympäristön ehdoilla.