Kilometrivero iskee Suomeen: mitä se tarkoittaa kuluttajille

Liikenteen verorakenteen mullistus on ajankohtainen aihe, kun autokannan sähköistyminen uhkaa nykyisiä verotuloja. Kilometripohjainen verotus eli kilometrivero tai kilometrimaksu ehdotetaan korvaamaan osin polttoaineveroa ja paikkaamaan valtion tuloja. Keskuskauppakamarin asiantuntija Hanna Kalenoja on kuvannut ideaa siten, että ajettu matka vaikuttaisi suoraan autoilun kustannuksiin – ei pelkästään polttoaine- tai sähkökuluina.

Miten kilometrivero toimisi käytännössä?

Kilometriveron toteutusvaihtoehdot jakautuvat kahteen pääryhmään: paikannukseen perustuva seuranta tai yksinkertaisempi ratkaisu, jossa lähtötietoina käytetään matkamittarin lukemia. Islannissa esimerkiksi vero perustuu autokohtaisiin mittarilukemiin, jotka autoilijat ilmoittavat verohallinnolle sähköisesti. Paikannus on herättänyt yksityisyyskysymyksiä, mutta oma-aloitteinen matkamittarin ilmoittaminen vähentää tätä huolta.

Väärinkäytökset ja luottamus

Mittarilukemien manipulointi on jo nykyisellään osa käytäntöjä esimerkiksi käytettyjen autojen kaupanteossa, joten valvonta ja sanktiot olisivat tarpeen. Kalenoja korostaa luottamusyhteiskunnan merkitystä, mutta myös järjestelmän läpinäkyvyyttä ja tarkistuksia, jos kilometrivero otetaan käyttöön.

Vaikutus autojen valintaan, suorituskykyyn ja suunnitteluun

Kilometrivero muuttaa autonostajien laskelmia: jatkuvan ajon kustannus korostaa polttoainetaloudellisuutta, kevyempää rakennetta, ja kilpailukykyisiä sähkö- ja hybridimalleja. Toisaalta jos kilometrimaksu kohdistuu myös sähköautoihin, sähköauton verotuksellinen etu pienenee – mikä voi hidastaa siirtymää sähköiseen liikenteeseen tai muuttaa mallivalikoimaa Suomessa. Valmistajat ja maahantuojat voivat reagoida tarjoamalla tehokkaampia kulutuksenhallintaratkaisuja, kevyempää alumiinirakennetta tai parempaa energiatehokkuutta.

Markkinavaikutukset Suomessa ja vertailu Eurooppaan

Suomessa sähköautojen suosio on kasvava ja käytettyjen sähköautojen hinnat ovat vaihdelleet voimakkaasti. Kilometrivero vaikuttaisi sekä uuden että käytetyn auton hintoihin, ja se voi muuttaa mallien kysyntää Helsingissä, Espoossa ja muualla maassa. Vertailu muihin markkinoihin on hyödyllinen: Islanti, Uusi-Seelanti ja pian myös Britannia ovat edenneet kilometriverossa eri tavoin; kokemukset vaikuttavat alan toimijoihin myös Suomessa.

Alueelliset vaikutukset ja oikeudenmukaisuus

Yksi keskeinen kritiikki on alueellinen epäoikeudenmukaisuus: pitkien etäisyyksien Suomessa kilometrejä kertyy luonnostaan enemmän. Ehdotettu ratkaisu on alueellinen korjaus, jossa veroprosentti olisi matalampi harvaan asutuilla seuduilla. Käytännössä tämä on nähty myös keskusteluissa Lietuvasta käsin: esimerkiksi Lietuva ja Lietuvos automobilių rinka suhtautuvat alueellisiin eroihin omissa malleissaan, ja myös vaihdellut autotarjonta Vilniuje ja Kaune vaikuttaa paikallisiin kulutusvalintoihin. Vertailevat kokemukset voivat tarjota oppia Suomen toteutukseen.

Poliittinen tilanne ja seuraavat askeleet

Poliittinen tahto ratkaisee: nykyinen hallitus ei valmistele kilometriveroa, ja osa puolueista on selvästi vastaan. Kuitenkin asiantuntijatyö jatkuu, ja mallit, joissa liikenteeltä kerättäisiin kokonaisuudessaan vähemmän veroeuroja (esimerkiksi nykyisestä noin neljästä miljardista noin kolmeen miljardiin), ovat osa keskustelua. Jos malli etenee, siirtymä voisi tapahtua asteittain ja ajoittain – keskusteluissa mainitaan mahdollinen aloitusvuosi 2028.

Kilometrivero olisi merkittävä muutos autoilun verotukseen ja vaikutukset ulottuisivat auton teknisiin ominaisuuksiin, markkinointiin ja päivittäisiin valintoihin niin Suomessa kuin myös vertailukohteina käytettävissä Lietuvassa, Islantissa ja Uudessa-Seelannissa.