Kaivokadun sulku uhkaa autoilua - keskustatunneli ratkaisu

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 6.5.2026 sulkea Kaivokadun autoliikenteeltä. Sulku astuu voimaan useamman vuoden kuluttua, mutta siirtymäaikaa pitää käyttää korvaavien liikennejärjestelyjen kehittämiseen. Autoliiton Helsingin seudun osasto katsoo päätöksen valitettavaksi ja vaatii kaupungilta toimia haittojen minimoimiseksi.

Vaikutukset autoiluun, yrityksille ja jakeluliikenteelle

Kaivokadun sulku keskusta-alueella muuttaa merkittävästi liikennevirtoja. Esplanadien ja muiden risteysten välityskykyä on luvattu parantaa ja olemassa olevia huoltotunneleita selvittää yleiselle liikenteelle avattaviksi. Nämä toimenpiteet helpottavat tilannetta, mutta eivät ratkaise syvällisempiä ongelmia: lisääntynyt liikenne Esplanadeilla voi heikentää viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä siirtää pullonkaulat muualle.

Korvaavat ratkaisut eivät riitä ilman keskustatunnelia

Autoliiton mielestä kestävin tapa lieventää Kaivokadun aiheuttamia haittoja on itä-länsisuuntainen keskustatunneli. Tunneli on ollut esillä pitkään, mutta suunnittelu lopetettiin poliittisella päätöksellä. Jos suunnittelu käynnistettäisiin uudelleen, aikataulu on tiukka: tunnelin toteuttaminen tulee nähdä tavoitteena 2030-luvulla. Vanha päätös pitää kumota ja suunnittelu käynnistää viipymättä, sillä keskustatunneli suojaa keskustan liikenteen sujuvuutta, jakelu- ja huoltoajoja sekä hätäajoja.

Jakelu- ja huoltoliikenteen merkitys

Rajoitukset vaikuttavat elintärkeään jakeluliikenteeseen. Keskustan palveluyritykset ja ruokakaupat tarvitsevat toimitusautot ja kuorma-autot. Ilman järjestettyjä huoltoyhteyksiä kaupungin sisäinen logistiikka kärsii, mikä puolestaan nostaa kustannuksia ja heikentää tarjontaa.

Vaikutukset kuluttajiin ja liikkumisen tasa-arvo

Autoilun rajoitukset koskettavat erityisesti lapsiperheitä, liikuntarajoitteisia ja ikääntyneitä, joille julkinen liikenne ei aina ole käyttökelpoinen vaihtoehto. Autoliiton mukaan päätöksenteossa on muistettava erilaiset liikkumistarpeet ja varmistettava saavutettavuus myös heikommassa asemassa oleville.

Autokauppa, markkinatilanne ja kansainväliset vertailut

Helsingin keskustan liikennepolitiikalla on heijastuksia myös autokauppaan. Suomessa sähkö- ja hybridiautojen suosio jatkaa kasvuaan, toimitusajat vaihtelevat ja käytettyjen autojen hinnat ovat pysyneet korkeina verrattuna moniin EU-maihin. Vertailussa Baltian markkinoihin, kuten Lietuvaan ja Lietuvos automobilių rinka -tilastoihin, näkyy eroja: Lietuvassa ja Vilniussa käytettyjen autojen tarjonta voi olla laajempi tietyissä segmenteissä, kun taas Suomessa kysyntä erityisesti sähköautoille on vahva.

Millaiset autot kiinnostavat suomalaisia?

Suomalaisten suosikkeja ohjaavat talviolosuhteet ja käytännöllisyys: nelivetoinen maastoauto tai katumaasturi (SUV) sekä sähkö- tai hybridivaihtoehdot ovat yleisiä valintoja. Auton tekniset ominaisuudet, kuten lämmitysjärjestelmät, akun kylmäkäytön tehokkuus ja ajovakaus talviolosuhteissa, vaikuttavat ostopäätökseen. Hinnat Suomessa voivat olla korkeampia kuin esimerkiksi Kaunessa tai Vilniussa johtuen veroista ja varustelutasosta.

Ajoneuvotekniset näkökulmat: suorituskyky ja suunnittelu

Ajoneuvojen suorituskyky Suomessa mitataan usein talviajo-ominaisuuksilla: vetotapa, jarrutusominaisuudet ja lämmitysjärjestelmät korostuvat. Myös energiataloudellisuus ja latausinfrastruktuurin toimivuus ovat tärkeitä markkinapaineita. Suunnittelussa korostuvat turvallisuus ja käytännöllisyys, mikä muokkaa markkinoinnin ja mallivalikoiman painotuksia Suomessa verrattuna Keski-Eurooppaan.

Autoliiton vaatimukset ja jatkotoimet

Autoliiton Helsingin seudun osasto vaatii, että ennen Kaivokadun lopullista sulkemista tehdään konkreettisia parannuksia keskustan liikennejärjestelyihin ja että keskustatunnelin suunnittelu käynnistetään välittömästi. Tavoitteena tulee olla tunnelin toteuttaminen 2030-luvulla, jotta kaupungin keskustan toimivuus ja saavutettavuus säilyvät.

Yhteenveto

Kaivokadun sulkeminen herättää laajempia kysymyksiä Helsingin liikennepolitiikasta, kaupunkielinvoimaisuudesta ja autokannan kehityksestä. Paikallis- ja kansainväliset markkinatrendit, kuten sähköautojen kasvava suosio sekä hintatasot verrattuna Liettuaan, Vilniuun ja Kauneen, vaikuttavat siihen, miten kuluttajat ja yritykset reagoivat muutoksiin. Ilman pitkäjänteistä suunnittelua ja investointeja keskustatunneliin riskinä on, että kaupunki vaihtaa vain pullonkaulaa paikasta toiseen sen sijaan, että se turvaisi toimivan ja saavutettavan keskustan kaikille.

Autoliiton Helsingin seudun osasto ry jatkaa vaikuttamista pääkaupunkiseudun liikennejärjestelyjen, liikenneympäristön ja liikenneturvallisuuden kehittämiseksi.