Miksi romutuspalkkio ei leikkaa päästöjä – VATT:n varoitus

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuore selvitys kyseenalaistaa nykyisen romutuspalkkion vaikutuksen Suomen autokantaan ja päästöihin. Tutkimus, joka julkaistiin 29.4., osoittaa että vuoden 2025–2027 tukikampanja käytännössä kirittää autojen ostoa mutta ei aiheuta merkittäviä hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä, ellei tuki kohdenneta oikein.

Pääluvut ja kustannustehokkuus

VATT muistuttaa, että päästövähennysten hinta riippuu romutettavan auton saastuttavuudesta: mitä suuremmat päästöt romutettavassa autossa, sitä edullisempi t-co2-kustannus. Selvityksen mukaan vuoden 2018 kampanjassa yhden CO2-tonnin vähentäminen maksoi keskimäärin noin 200 euroa — selvästi enemmän kuin monissa muissa ilmastotoimissa, joissa liikenne- ja lämmityssektoreilla keskimääräinen hinta on noin 50 €/tCO2.

Nykyisessä 2025–2027 kampanjassa asetettu uusi päästöraja on 140 g/km, kun taas romutuspalkkiolle kelpaavien vanhojen autojen keskiarvo on noin 160 g/km. VATT:n tutkijat Marita Laukkanen ja Anna Sahari korostavat, että raja on liian löysä ohjaamaan ostajia vähäpäästöisempiin valintoihin: yli 90 % uusista autoista alitti rajan jo ilman tukea vuonna 2024.

Kenen hyöty on suurin? – Tuloluokkien epätasainen hyöty

VATT:n analyysi osoittaa, että vuoden 2018 romutustuesta hyötyivät suhteellisesti eniten korkeammat tuloluokat, jotka ostavat uusia autoja jo ennestään. Pienituloisimmat kotitaloudet hyödynsivät kampanjasta vähiten. Kun tuki edellyttää uuden auton hankintaa, se suosii käytännössä hyvätuloisia ostajia eikä auta merkittävästi pienituloisia vähentämään autoilun päästöjä tai verorasitetta.

Autokannan uusiutuminen jää vähäiseksi

Jotta romutuspalkkio todella uudistaisi autokantaa, tuen pitäisi saada romutukseen autoja, jotka muuten jäisivät liikennekäyttöön ja jotka ovat suhteellisen suuripäästöisiä. VATT:n mukaan noin viidesosa vuoden 2018 romutetuista autoista oli jo elinkaarensa päässä ja olisi poistunut käytöstä muutenkin, joten vaikutus sekä autokannan uusiutumiseen että päästöihin jäi heikoksi. Vuoden 2018 tuki polttomoottoriauton hankintaan oli 1 500 euroa.

Sähköautojen ohjaus jää vaatimattomaksi

Nykyisessä palkkiossa tuki on enintään 2 000 euroa polttomoottoriautoille ja 2 500 euroa ladattaville autoille. VATT:n mukaan sähköauton lisäkannustin on suhteessa ostohintaan pieni, joten merkittävä ohjausvaikutus vaatisi selvästi suurempaa tukea. Kansainvälisesti sähköautoille myönnetyt tuet ovat usein merkittävämpiä.

Suomen markkinanäkymät ja vertailu Eurooppaan sekä Baltiaan

Suomessa autokannan uusiutuminen, autojen saatavuus ja hinnat poikkeavat Euroopan keskitasosta: käytettyjen autojen hinnat ovat nousseet, ja uusien autojen toimitusaikoja pidennetään komponenttipulan ja logististen haasteiden vuoksi. Tämä vaikuttaa ostokäyttäytymiseen myös Suomessa ja niillä, jotka seuraavat tilannetta Lietuvaan tai Lietuvos automobilių rinka -markkinoille: hintavertailu ja tuonti ovat arkipäivää erityisesti suurimpien kaupunkien välillä. Vertailevia vaikutuksia näkyy myös matkustajille ja kaupunkien infrastruktuurille Vilniuje ja Kaune, mutta suomalaisten kuluttajien päätökset pohjautuvat usein talviolosuhteisiin, lämmityskustannuksiin ja ajomukavuuteen.

Tekniset näkökohdat: spesifikaatiot, suorituskyky ja muotoilu

Kun romutuspäätöksiä tehdään, autokaupassa tärkeiksi nousevat tekniset ominaisuudet: moottorin koko ja tehokkuus, paino, ilmanvastus, polttoaineenkulutus ja talviominaisuudet kuten lämmityksen teho ja akun lämpöhallinta sähköautoissa. Suomalaiset ostajat arvostavat myös maavaraa ja nelivetojärjestelmää. Design ja brändin imago vaikuttavat markkinopo­si­tionoitumiseen sekä käytettyjen autojen jälleenmyyntiarvoon, mikä puolestaan määrittää, mitkä autot jäävät romutuspalkkion piiriin.

Johtopäätökset ja suositukset

VATT:n kaksikon yhteenveto on selkeä: romutuspalkkio voi vähentää päästöjä vain, jos se kohdennetaan tarkemmin suuripäästöisiin autoihin ja muuttaa käyttäytymistä. Nykyinen malli — voimassa Petteri Orpon hallituksen päätöksen mukaan 31.12.2027 saakka tai kunnes 20 miljoonaa euroa on käytetty — lisää pääosin auton ostamista ilman merkittävää ympäristöhyötyä. Suositeltavaa olisi laskea päästörajaa, suunnata tuki suuripäästöisiin autoihin ja kasvattaa sähköautojen kannustinta, tai vaihtoehtoisesti irrottaa tuki uuden auton ostosta, jotta se hyödyttäisi aidosti autokannan puhdistumista.