Suomen autokaupan kriisi: uusien myynti romahti 1970-luvulle

Suomessa uusien henkilöautojen ensirekisteröinnit ovat laskeneet dramaattisesti: tänä vuonna luvut jäävät selvästi alle 100 000 auton rajapyykin, ja ennuste ensi vuodelle on vieläkin vaatimattomampi. Tämä ei ole pelkkä numero synkän otsikon taustalla, vaan seurausketju vaikuttaa laajasti autokaupan toimijoihin, maahantuojiin, huoltoketjuihin ja liikenneturvallisuuteen. Kun uusien autojen myynti hiipuu, kotimainen autokanta vanhenee ja vanhojen autojen merkitys liikenteessä kasvaa — se puolestaan heikentää turvallisuutta ja voi kasvattaa päästöjä.

Myynnin historiallinen vertailu

Uusien autojen kultakausi Suomessa ajoittui 1980-luvun loppuun: vuosina 1988–1989 uusia henkilöautoja myytiin yli 170 000 kappaletta vuosittain. Viime vuosien luvut ovat kaukana noista huipuista; viime vuonna myytiin noin 74 000 uutta autoa, ja aikaisemmat kriisivuodet 1990-luvun alussa osoittavat, kuinka nopeasti myynti voi romahtaa. Viimeksi yli 100 000 raja ylitettiin vielä vuonna 2019, mutta siitä lähtien kehitys on ollut laskeva.

Mistä romahdus johtuu?

Luottamuspula kuluttajissa

Useat alan toimijat ja Autoalan Keskusliiton edustajat korostavat, että suurin syy uusien autojen hiljaisuuteen on kuluttajien epävarmuus suhteessa talouteen. Työssä pysymisen pelko, talouden epävakaus ja yleinen haluttomuus tehdä suuria hankintoja näkyvät suoraan autokauppojen vilkkaudessa. Myös asuntomarkkinat peilaavat samaa ilmiötä: ihmiset lykkäävät suurempia investointeja.

Korkeat hinnat ja rahoituksen epävarmuus

Korona-ajan tuotantokatkokset, raaka-ainekustannusten ja komponenttien kallistuminen sekä teknologinen siirtymä sähköön nostivat uusien autojen hintoja pysyvästi. Vuonna 2023 nähty sähköautojen hintasota puolestaan lisäsi epävarmuutta: kuluttajat eivät olleet varmoja, olisiko järkevää ostaa nyt vai odottaa hintojen laskua. Samalla rahoituskustannukset ovat korkeammalla kuin ennen pandemiaa, mikä syö ostohalukkuutta.

Käytettyjen autojen tuonnin kasvu

Käytettyjen autojen tuonti on kasvattanut suosiotaan: ulkomailta tuodut, lyhyen ikäluokan autot tarjoavat usein uuden kaltaista laatua mutta edullisempaan hintaan. Suomessa myydään vuosittain yli 600 000 käytettyä autoa — lähes kymmenen kertaa enemmän kuin uusia. Maahantuotun käytetyn keskihinta on ollut noin 34 000 euroa, ja niistä suuri osa on ladattavia (täyssähkö- ja lataushybridejä). Tämä muuttaa kuluttajien valintakäyttäytymistä ja syö uusmyyntiä.

Autokannan ikääntyminen ja romutuspalkkion merkitys

Autokannan keski-ikä on Suomessa noussut ja oli viime vuonna noin 13,6 vuotta. Kuluttajilta toisille myytävien autojen keski-ikä on vielä vanhempi, yli 20 vuotta — käytännössä vuosimalli on usein 2000-luvun keskivaiheilta. Ikääntyvä autokanta on huono asia liikenneturvallisuudelle: vanhemmista autoista puuttuu uusien autojen vakiosekä avustinjärjestelmiä ja modernia törmäysturvallisuutta.

Romutuspalkkio- tai vaihtotarjoukset voivat toimia kannustimena vaihtaa vanha turvallisempiin autoihin. Vaikka romutuspalkkiosta hyötyvien autojen määrä ei vielä ratkaise koko markkinaa, se on paikallinen piristys ja näkyy liikkeiden kampanjoissa.

Sähköistymisen rooli — uhka vai mahdollisuus?

Sähköautoihin siirtyminen on edennyt Suomessa voimakkaasti, mutta se ei ole yksiselitteinen syy uusien autojen alamäkeen. Ladattavien osuus uusista henkilöautoista nousee nopeasti — tänä vuonna arviolta noin 36 % uusista henkilöautoista on täyssähköisiä ja noin 20 % lataushybridejä, eli kokonaisuudessaan lähes 60 % ladattuja. Maahan tuoduista käytetyistä autoista ladattavia on jopa 75 %.

Sähköistymisessä kysymys on kuluttajille usein valinnanvarasta: bensiini- ja dieselvaihtoehtoja on edelleen tarjolla, ja monelle suomalaiselle sopii parhaiten juuri tietty voimalinja. Markkinat ovat vertailussa edistyksellisiä verrattuna moniin Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, mutta se ei poista sitä, että siirtymä lisää hintapainetta ja epävarmuutta ostajissa.

Maahantuojien näkökulma ja kilpailutilanne

Maahantuojat kertovat tilanteen olevan poikkeuksellisen vaikea. Autojen hinnat ovat korkeammalla kuin vuosikymmeniä, ja kuluttajat vertailevat tarkasti uuden ja käytetyn vaihtoehtoja. Esimerkiksi Stellantiksen brändejä maahantuovan tahon vetäjä on todennut, ettei uran aikana muista yhtä syvää alamäkeä.

Suomeen tuodaan paljon kohtuullisen uusia käytettyjä autoja muun muassa Liettuasta, Latviasta ja muualta Euroopasta. Tämä näkyy myös regionaalisissa keskuksissa: autoja ostetaan ja myydään vilkkaasti sekä Vilniuje että Kauneessa, mikä taas heijastuu tuontivolyymiin Suomeen. Viesti on selvä: käytettyjen tuonti luo kovaa kilpailua uusille malleille.

Millaisia autoja suomalaiset ostavat nyt — tekniset toiveet

Suomalaiset ostajat arvostavat erityisesti seuraavia ominaisuuksia:

• Turvallisuus: törmäysturvallisuuden lisäksi talvihallinta, lämmitettävä ohjauspyörä ja monivaiheiset avustinjärjestelmät.
• Talvikyky: neliveto tai tehokas sähköinen neliveto, lämmitettävät akustot tai tehokas esilämmitys, riittävä maavar a lumen ja suolan keskellä.
• Toimintasäde ja latausinfrastruktuuri: sähköautoissa akuston kapasiteetti ja valmistajan ilmoittama kylmässä ajon tehokkuus ratkaisevat.
• Hinta-laatusuhde: 10 000–15 000 euron bensa-autot myyvät hyvin käytettyjen markkinoilla, kun taas uutta vastaavat, 1–2 vuoden ikäiset maahantuodut ladattavat kiinnostavat hankintaa harkitsevia ostajia.

Teknisesti suomalaiset kuluttajat suosivat monipuolisia varustepaketteja: esimerkiksi aktiivinen vakionopeudensäädin, automaattinen hätäjarrutus ja sivutuuliavustin ovat myyntivaltteja, samoin lämmitettävät penkit ja tehokas ilmastointi/ilmastointi-järjestelmä talviolosuhteissa.

Miten Suomi vertautuu Eurooppaan ja mitä odottaa tulevaisuudessa?

Vaikka Suomessa uusien autojen myynti on painunut lähelle 1970-luvun tasoa, muissa Pohjoismaissa tilanne on vaihdellut. Tanskassa esimerkiksi tuotiin tänä vuonna ulkomailta valtava määrä käytettyjä täyssähköautoja, mutta samalla siellä myös uusien autojen kauppa pyörii korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Suomen erityispiirteenä on myös kireä liikenteen verotus — autoa kohden veroaste voi olla jopa merkittävästi korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Toipuminen vaatii aikaa: talouden elpyminen, kuluttajien luottamuksen palautuminen ja uuden, edullisemman tarjonnan saapuminen markkinoille auttavat. Ennusteet viittaavat maltilliseen kasvuun ensi vuonna, mutta paluu esimerkiksi 120 000 uuden auton vuositasolle ei näytä tapahtuvan lähivuosina ilman merkittäviä muutoksia ostopäätösten taustalla.

Johtopäätökset ja mitä seurata

Suomen autokaupan kriisi on monisyinen: siihen vaikuttavat talouden epävarmuus, korkea rahoituskustannus, sähköistymisen hintavaikutukset ja voimakas käytettyjen autojen tuonti — myös Liettuan ja muiden Baltian maiden kautta. Ratkaisut vaativat sekä markkinatoimia että poliittista harkintaa, jotta kuluttajien luottamus ei horju entisestään. Autokannan nuorentaminen on paitsi taloudellinen kysymys myös liikenneturvallisuuden ja ympäristötavoitteiden kannalta välttämätöntä.

Seuraavat kuukaudet ja vuodet näyttävät, kuinka nopeasti markkinat sopeutuvat ja palautuvat: paluu kestävälle kasvulle edellyttää sekä kannustimia uusien turvallisempien autojen hankintaan että vakautta verotuksen ja liikennepolitiikan linjauksissa.