Virran järjestelmään kytketyillä latauspisteillä Euroopassa tehtiin vuonna 2025 yli miljoona latausta. Latauksiin kului yhteensä 20 gigawattituntia sähköä, mikä vastaa noin 110 miljoonaa ajokilometriä. Virran mukaan lataukset vähensivät fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna noin 13 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Virran selvitysten mukaan latauspisteillä saavutettavat päästövähennykset voivat muodostaa niiden ylläpitäjille merkittävän tulonlähteen. Polttoaineiden jakelijoilla on lakisääteinen velvoite vähentää liikenteen päästöjä, ja ne voivat täyttää velvoitettaan hankkimalla lataussähkön avulla syntyviä päästövähennyksiä.
Virran CO₂ Cashback -mallissa latauspisteiden omistajat saavat erillisen korvauksen latauksilla saavutetuista hiilidioksidipäästövähennyksistä. Malli tuo latausliiketoiminnan rinnalle lisätuloja ja voi parantaa latausinfrastruktuuri-investointien kannattavuutta.
Pohjoismaissa laturit ovat tehokkaassa käytössä
Virran alustalla toimivien latauspisteiden vuoden 2025 tiedot osoittavat, että lisätulot kasvavat nopeasti laajemmissa latausverkoissa. Euroopan suurimmat pikalatauskentät tuottavat jopa 20 000 euroa vuodessa, ja usean kentän verkostoille kertyy kymmeniä tuhansia euroja.
Valtaosa latauskentistä on kuitenkin pienempiä, vain muutaman laturin kokonaisuuksia. Ne voivat silti tuottaa tuhansia euroja vuodessa. Esimerkiksi keskikokoinen, vähintään 150 kilowatin ultrapikalatauskenttä tuottaa noin 4 500 euroa vuodessa.
”Aktiivinen käyttö näkyy suoraan latauspisteen hiilidioksidipäästövähennyksistä saatavissa tuotoissa. Parhaiten tuottavat latauspisteet sijaitsevat tyypillisesti vilkkaiden liikenneväylien varrella eli paikoissa, joissa autoilijoilla on luontainen tarve pysähtyä, sekä suurten kaupunkien läheisyydessä helposti saavutettavissa kohteissa”, sanoo Virran energiapalveluista vastaava johtaja Juha Karppinen.
Pohjoismaat ovat Euroopan kärkeä latausasemien tehokkaassa käytössä. Suomessa ja Ruotsissa on paljon pikalatureita ja asukasmäärään nähden runsaasti sähköautoja.
Laturikohtaisen yhden vuoden käytön mediaani oli Ruotsissa 2 750 kilowattituntia, Suomessa 2 060 kilowattituntia, Ranskassa 1 840 kilowattituntia ja Saksassa 1 500 kilowattituntia.
”Laturit ovat Pohjoismaissa kovassa käytössä. Siksi yksittäisen laturin kautta kulkee Suomessa vuodessa keskimäärin enemmän sähköä kuin Keski-Euroopassa, vaikka Suomi on harvaan asuttu maa”, Karppinen kertoo.
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.