Suomen Autopurkamoliitto varoittaa, että parhaillaan valmisteltava jätelain ja tuottajavastuun uudistus saattaa keskittää ajoneuvoihin liittyvän jätteen käsittelyn ulkomaisten autoteollisuuden tuottajayhteisöille. Ehdotettu malli antaa tuottajille ensisijaisen oikeuden jätehuollon järjestämiseen, mikä voisi käytännössä ohittaa kotimaisen käsittelyketjun ja jättää suomalaiset autopurkamot sivurooliin. Koska Suomessa ei ole omaa autoteollisuutta, ulkomaiset valmistajat saisivat merkittävän aseman kiertotalousmarkkinoilla.

Miksi tämä koskee suomalaisia kuluttajia ja yrityksiä

Vuodessa Suomessa romutetaan arviolta 70 000–80 000 ajoneuvoa. Näistä vain noin 20 prosenttia päätyy autopurkamoille, jotka tekevät uudelleenkäyttöä ja varaosamyynnin kasvattamista. Uudelleenkäytön aste on vain 2–3 prosenttia, kun useissa muissa EU-maissa, kuten Ruotsissa ja Ranskassa, osien uudelleenkäyttö on paljon korkeammalla tasolla. Tämä heijastuu myös suomalaisille kuluttajille: käytettyjen varaosien saatavuus, hinta ja laatu vaikuttavat korjauskustannuksiin ja ajoneuvojen käyttöikään.

Monopoli heikentää kilpailua ja innovaatioita

Suomen Autopurkamoliiton järjestöjohtaja Ilkka Koponen korostaa, että monopolimainen järjestely vähentää paikallista kilpailua ja estää investointeja. Ilman varmaa pääsyä raaka-aineeseen eli käyttöikänsä päässä oleviin autoihin, pienet ja keskisuuret purkamot eivät voi kehittää toimintaa tai panostaa uusiin ympäristöystävällisiin prosesseihin. Tämä voi johtaa siihen, että kiertotalouden tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja työpaikat syntyvät muualle Eurooppaan tai Aasiaan.

Vaikutus kuluttajahintoihin ja varaosien saatavuuteen

Uudelleenkäytetty varaosa vähentää ympäristökuormaa ja voi olla kuluttajalle merkittävästi edullisempi vaihtoehto verrattuna uuteen osaan. Yksi käytetty osa voi pienentää hiilipäästöjä jopa 80 prosenttia uuteen verrattuna. Jos markkinaehtoisuus rajoitetaan, kuluttajille suunnatut edulliset vaihtoehdot saattavat kuihtua, ja hinnat korvautuvat globaalien tuottajien hinnoilla.

Markkinaehtoisuus turvaisi kotimaisen kiertotalouden

Autopurkamoliitto vaatii, että auton omistajan toimittama ajoneuvo säilyy purkamoyrittäjän hallinnassa eikä automaattisesti siirry tuottajayhteisön omaisuudeksi. Omistusoikeuden säilyttäminen kannustaa paikallisia yrityksiä investoimaan uusiin prosesseihin, kunnostukseen ja varaosien kaupankäyntiin. Toimiva kotimainen kiertotalous tukee suomalaisia työpaikkoja ja voi parantaa huoltovarmuutta esimerkiksi Vilniusta, Kaunesta ja Lietuvasta tuotavien osien rinnalla.

Autotekniset vaikutukset: laatu, suorituskyky ja markkinapaikka

Uudelleenkäytettävien osien laatu vaikuttaa suoraan ajoneuvojen turvallisuuteen ja suorituskykyyn. Hyvin huollettu ja testattu vaihde, jarruosa tai moottorikomponentti voi vastata uuden osan teknisiä vaatimuksia ja alentaa korjauskustannuksia. Markkinaehtoisen mallin avulla suomalaiset purkamot voisivat tarjota tarkasti dokumentoituja komponentteja, mikä hyödyttäisi myös autojen jälleenmyyntiarvoa ja huoltokustannusten ennustettavuutta Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla, mukaan lukien Lietuvos automobilių rinka ja autojen ostajat Lietuvassa.

Vertailu Eurooppaan ja Baltiaan

Suomalaiset autokaupan trendit ovat kytköksissä eurooppalaiseen tarjontaan. Käytettyjen autojen hinnat Suomessa ovat viime vuosina nousseet, ja varaosien kysyntä kasvaa. Baltian markkinoilta, kuten Lietuvasta, tuodaan usein sekä autoja että varaosia, mikä näkyy hinnoissa ja saatavuudessa Vilniussa ja Kaunessa. Kotimaisen kierrätyksen asema vaikuttaa suoraan siihen, miten suomalaiset kuluttajat ja yritykset pystyvät hyödyntämään edullisia ja kestäviä huoltoratkaisuja.

Johtopäätös

EU-tason sääntelyn taustalla on tavoite lisätä ajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä, mikä on positiivinen suunta. Kuitenkin kansallisella tasolla tehtävät ratkaisut eivät saisi heikentää kotimaista osaamista ja kilpailua. Markkinaehtoinen malli ja omistusoikeuden turvaaminen ovat keskeisiä keinoja varmistaa, että suomalaiset autopurkamot ja kierrätysyritykset voivat kasvaa, investoida ja tarjota kilpailukykyisiä palveluja suomalaisille ja Baltian markkinoille.