Meko Finlandin tänään julkistaman Mobility Barometer 2025 -tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 45 % ei halua sähköautoa omakseen, vuokraukseen tai leasingsopimukseen. Kolmen vuoden takaisesta (36 % vuonna 2022) suhtautumisesta tämä on selkeä muutos. Samalla enemmistö suomalaisista (51 %) vastustaa EU:n ehdotusta estää uusien bensiini- ja dieselautojen myynti vuoteen 2035 mennessä; vain 20 % kannattaa kieltoa.

Miksi epäluulo kasvaa – talous ja käytännöllisyys etusijalla

Meko Finlandin toimitusjohtaja Sanna Reunasen mukaan suomalaisten varovaisuus johtuu ennen kaikkea taloudellisesta epävarmuudesta ja arjen käytännön haasteista. Suuret etäisyydet, kylmät talvet ja latausverkoston epätasaiseen kehitys vaikuttavat ostopäätöksiin. Lisäksi sähköautojen korkea hankintahinta ja epävarma jälleenmyyntiarvo vähentävät niiden houkuttelevuutta suomalaisille kuluttajille.

Polttomoottorikiellot ja jakamistalous – kansallinen näkymä

Barometri osoittaa, että kaksi kolmesta suomalaisesta vastustaa polttomoottorikieltoa kaupunkien keskustoissa — enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Jakamistalouden palveluiden käyttö on Suomessa myös alhaisinta: vain noin 7 % käyttää palveluja kuten Omago tai 24Go, kun Norjassa luku on 17 %. Nuorissa ikäryhmissä (alle 35-vuotiaat) kiinnostus on kuitenkin kasvussa, mikä viestii sukupolvittaisesta muutoksesta.

Auton merkki ja alkuperä yhä tärkeämpiä

Tutkimus kertoo myös kasvavasta kiinnostuksesta auton merkkiä ja alkuperämaata kohtaan. 43 % vastaajista kokee automerkin tärkeäksi (2022: 35 %) ja 34 % pitää tärkeänä, mistä maasta auto on peräisin (2022: 25 %). Epävarmoina aikoina kuluttajat hakevat luotettavuutta ja tuttuutta, ja auton alkuperä voi nähdä laadun ja arvojen symbolina. Uudet kiinalaiset sähköautomallit herättävät Suomessa sekä uteliaisuutta että epäluuloa.

Vertailu Suomen ja muiden markkinoiden välillä

Suomen tilanne eroaa esimerkiksi Liettuan ja muiden Itä-Euroopan markkinoiden kehityksestä. Lietuva ja Lietuvos automobilių rinka näyttävät erilaisia kasvuvaiheita: Vilniussa ja Kaune kaupalliset latausratkaisut ovat kehittymässä, mutta hintakilpailu ja käytetyn auton markkina vaikuttavat merkittävästi siihen, miten sähköautot otetaan vastaan. Vairuotojille Lietuvoje hinnat ja verotus voivat joissain segmenteissä tehdä sähköautoista houkuttelevampia kuin Suomessa, jossa korkea inflaatio ja korot heikentävät ostovoimaa.

Markkina-asema ja hintakehitys Suomessa

Suomessa sähköautojen tarjonta on kasvanut: tunnetut merkit tuovat sekä täyssähköisiä malleja että hybridivaihtoehtoja. Kuitenkin hinnat ovat usein useita tuhansia euroja korkeammat kuin vastaavissa polttomoottorimalleissa. Lisäksi huippunopean latauksen ja pitkän toimintamatkan mallit asettuvat markkinoilla usein premium-segmenttiin, mikä vaikuttaa niiden yleiseen saatavuuteen kuluttajille ja käytettyjen autojen markkinaan.

Tekniset näkökohdat: suorituskyky, muotoilu ja käytettävyys

Sähköautojen tekniset vahvuudet — kiihtyvyys, alhaisempi huoltotarve ja ympäristöbrändi — ovat monille houkuttimia. Silti Suomen olosuhteissa akkujen toiminta kylmässä, lämmityksen vaikutus toimintamatkaan ja latausinfrastruktuurin kattavuus ovat ratkaisevia tekijöitä. Designin ja sisätilojen laadun merkitys korostuu, kun autosta halutaan myös arjen kestävä investointi. Markkinoinnissa ajoneuvojen suoritusarvot (teho, toimintamatka, latausteho) sekä takuut ja jälleenmyyntistabiliteetti vaikuttavat suoraan kuluttajien luottamukseen.

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille ostajille ja alan toimijoille?

Autokauppiaille ja valmistajille viesti on selvä: Suomen markkinassa painottuvat kustannustietoisuus, käytännöllisyys ja luotettavuus. Tarvitaan kilpailukykyisiä hintoja, parempaa käytetyn auton markkinaa ja luotettavaa latausverkostoa myös haja-asutusalueilla. Poliittiset ratkaisut ja investoinnit infrastruktuuriin määrittelevät pitkälti sähköautojen suosion tulevina vuosina – sekä Suomessa että vertailussa muihin Euroopan markkinoihin.

Meko Mobility Barometer perustuu Demoskopin Mekon toimeksiannosta 3.–13.7.2025 tekemään kyselyyn, johon osallistui 4 006 yli 18-vuotiasta vastaajaa Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.