GM nopeuttaa ajoneuvojen kehitystä tekoälyn avulla

General Motors kertoi sijoittajille ja medialle suunnitelmistaan puolittaa ajoneuvojen kehitysaika tekoälyn avulla, korvata useat hajautetut elektroniset moduulit yhdellä nestejäähdytteisellä keskuslaskentayksiköllä, joka on jopa 40 kertaa tehokkaampi, sekä ottaa käyttöön uuden LMR-nimisen litiummangaanirikkaan akkukemian. Yhtiö toisti myös väitteensä, jonka mukaan kädet vapaana ja katse tiestä irti tapahtuva moottoritieajo laajenee yhdestä lippulaivamallista useampiin sähkö- ja bensiinikäyttöisiin ajoneuvoihin.

GM esitteli suunnitelmat osana laajempaa muutosta perinteisestä autonvalmistajasta ohjelmisto- ja tekoälyvetoiseksi teknologiayhtiöksi. Yhtiö aikoo hyödyntää laajan mallistonsa mittakaavaa muutoksen vauhdittamisessa. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja GM uskoo odotettujen hyötyjen syntyvän kahdesta keskeisestä muutoksesta: virtualisoidusta, digitaalisesti integroidusta kehitysprosessista sekä yhtenäisestä ajoneuvoelektroniikan arkkitehtuurista.

Virtuaalinen kehitys, LMR-kennot ja lyhyempi kehityssykli

GM:n mukaan neljästä viiteen vuotta kestävät tuotekehityssyklit ovat hidastaneet yhtiön toimintaa verrattuna kuluttajateknologian nopeaan kehitystahtiin. Eron kaventamiseksi yhtiö ottaa käyttöön niin kutsutun digitaalisen säikeen virtualisoinnin. Siinä suunnittelu, tuotekehitys ja valmistus kytkeytyvät digitaalisesti yhteen heti ensimmäisestä päivästä alkaen sen sijaan, että työ etenisi hitaasti vaiheittain osastolta toiselle. Autonvalmistaja arvioi toimintatavan lyhentävän kehityssyklin noin kahteen vuoteen.

GM nosti esiin hiljattain käynnistetyn akkuohjelmansa esimerkkinä. Ennen ensimmäisen fyysisen prototyypin rakentamista insinöörit simuloivat yli 300 000 virtuaalista akkusuunnitelmaa ja päätyivät litiummangaanirikkaaseen eli LMR-akkukemiaan. GM:n mukaan virtuaalinen prosessi mahdollisti akkutiimin etenemisen alkuideasta viralliseen validointiin yhdessä kuukaudessa. Yhtiön mukaan LMR-kennot muodostavat sen neljännen sukupolven sähköautoalustan ytimen. Niiden energiatiheys on GM:n mukaan 33 prosenttia suurempi kuin litiumrautafosfaattikennoissa vastaavin kustannuksin, ja tehokkuus kilowattituntia kohden on noin 20 prosenttia parempi.

LMR-kennojen tuotannosta vastaa Ultium Cells, GM:n ja LG Energy Solutionin yhteisyritys, joka toimii Spring Hillin tehtaalla Tennesseessä.

GM kuvaili myös koko voimansiirtoa integroiduksi kokonaisuudeksi. Uusissa voimalinjoissa käytetään yhtiön mukaan noin 40 prosenttia vähemmän sisäisiä osia kuin nykyisessä laitteistossa, minkä GM arvioi vähentävän painoa ja vapauttavan tilaa matkustajille sekä tavaroille.

Yksi keskuslaskentayksikkö ja laajempi pääsy edistyneeseen ajoon

Monimutkaisen elektroniikka-arkkitehtuurin yksinkertaistamiseksi GM luopuu kymmenistä pienistä elektronisista ohjainyksiköistä ja raskaista johtosarjoista. Tilalle tulee yksi nestejäähdytteinen keskuslaskentayksikkö, joka on yhdistetty nopeilla verkoilla koko ajoneuvoon. GM:n mukaan uusi tietokone tarjoaa 40 kertaa enemmän laskentatehoa kuin nykyinen laitteisto ja vähentää fyysisten johtojen määrää noin 30 prosenttia.

GM:n mukaan lisälaskentakapasiteetin pitäisi näkyä sulavampina näyttötoimintoina, kyvykkäämpinä puheavustajina ja vähemmän häiritsevinä langattomina ohjelmistopäivityksinä automatisoidun ajon ja akunhallinnan järjestelmissä. Yhtiö odottaa uudistetun laskenta-alustan siirtyvän massatuotantoon vuonna 2028 Cadillac Escalade IQ:sta alkaen. Mallin on aiemmin ilmoitettu olevan ensimmäinen, joka tarjoaa kädet vapaana ja katse tiestä irti tapahtuvan moottoritieajon. GM vahvisti aikovansa laajentaa ominaisuuden useampiin malleihin, niin sähkö- kuin bensiinikäyttöisiin, sen sijaan että se rajattaisiin noin 120 000 dollarin luksusmaasturiin.

GM myönsi, että toteutus on ratkaisevassa asemassa. Yhtiö on puhunut ohjelmistomuutoksesta jo pitkään ja kohdannut matkan varrella vastoinkäymisiä. Toistaiseksi GM:n lähin tuotantotavoite on Cadillac Escalade IQ:n yhteydessä vuonna 2028 käyttöön otettava keskuslaskenta-alusta.