Ammattidiesel etenee Suomessa – SKAL vaatii korotusta

Suomessa ollaan ottamassa käyttöön ammattidieseliä, ja alan etujärjestö Suomen Kuljetus ja Logistiikka (SKAL) pitää kehitystä tarpeellisena logistiikan kilpailukyvyn kannalta. SKAL antoi 11. elokuuta lausuntonsa hallituksen lakiesitysluonnoksesta, mutta katsoo esitetyn polttoaineveron palautustason olevan liian alhainen ja toteutustavan sulkevan käytännössä uusiutuvan dieselin veronpalautuksen ulkopuolelle.

Miksi ammattidiesel on Suomessa tärkeä?

Ammattidiesel-malli on monissa Euroopan maissa käytössä oleva järjestely, jossa ammattimaisessa tavaraliikenteessä käytetystä dieselistä maksettua veroa palautetaan kuljetusyrityksille EU:n energiaverodirektiivin sallimissa puitteissa. SKAL korostaa, että Suomen pitkät etäisyydet ja korkeat energiakustannukset tekevät tästä järjestelmästä keskeisen keinon parantaa suomalaisten kuljetusfirmojen kustannuskilpailukykyä verrattuna muiden maiden toimijoihin.

SKAL: historiallinen tilaisuus – mutta ei vielä valmis

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala luonnehtii lakiesitystä historialliseksi ja pitkään odotetuksi askeleeksi, joka voi vähentää logistiikkakustannusten rasitetta. Kujala kehottaa hallitusta viemään esityksen pikaisesti eduskunnan käsittelyyn lausuntokierroksen jälkeen.

Palautuksen taso ratkaisee vaikutuksen

SKALin keskeinen kritiikki kohdistuu palautuksen määrään. Hallituksen luonnos esittää 3,3 sentin palautusta litralta, mutta SKALin mukaan tämä kattaisi vain noin 20–30 prosenttia siitä kustannuspaineesta, jonka liikenteen polttoainejakelun päästökauppa arvioidaan aiheuttavan. Lisäksi vuonna 2028 voimaan tuleva jakeluvelvoitteen tiukentuminen nostaa dieselin hintaa entisestään, mikä korostaa asian kiireellisyyttä.

SKALin vaihtoehto: 6,7 senttiä litralta

SKAL esittää lausunnossaan, että palautuksen tulisi olla 6,7 senttiä litralta. Järjestön mukaan hallituksen oma laskentatapa antaa mahdollisuuden tähän nostoon. SKALin johtaja Petri Murto painottaa myös, että järjestelmä tulee rakentaa koskemaan kaikkia diesellaatuja, mukaan lukien uusiutuva HVO-diesel, jotta etu ei jää osittaiseksi.

Pitkän aikavälin näkymät ja käyttövoimien siirtymä

SKALin laskelmien mukaan diesel kattaa edelleen merkittävän osan maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta: arviolta noin 85 prosenttia vuonna 2030 ja noin 68 prosenttia vuonna 2035. Vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönotto etenee, mutta vaatii aikaa, investointeja sekä laajaa jakelu- ja latausinfrastruktuuria. Siksi ammattidieselin tarve ei poistu nopeasti ja kuljetusten tulee jatkua toimivina joka päivä koko maassa.

Verotuksen lähtökohdat ja yritystuet

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan energiaveroa, joka lähtökohtaisesti sidottaisiin bensiinin verotasoon. SKAL pitää tätä lähtökohtaa Suomelle epäedullisena ja muistuttaa, että energiaverodirektiivi mahdollistaa erillisen verokohtelun ammattikäytössä olevalle dieselille ja kuluttajille tarkoitetulle bensiinille. Kujala ja Murto korostavat, että dieselin alempi verotaso ammattikäytössä ei ole yritystuki, koska bensiinillä tuotetaan vain hyvin vähän ammattimaisia kuljetuspalveluita.

Lainsäädännölliset toiveet ja käytännön ratkaisut

SKAL vaatii, että lain voimaantulon ajankohdaksi kirjataan vuoden 2028 alku eikä sitä tule sitoa yksinomaan asetukseen EU:n liikenteen päästökaupan toteutumisesta. Järjestö esittää myös, että palautuksen määrää voidaan nopeasti muuttaa asetuksella niin, että ammattidieseliä voitaisiin käyttää myös energiakriiseissä kuljetuskustannusten äkillisen nousun hillintään.

Käytännön hakemismenettelyt

SKAL ehdottaa palautusten hakemisen mahdollistamista myös kuukausitasolla, mikä parantaisi kuljetusyritysten maksuvalmiutta. Lisäksi järjestö pitää tärkeänä vaihtoehtoa hakea palautusta kahdelta kalenterivuodelta kerralla sekä mahdollisuutta, että polttoaineyhtiö hakee palautuksen kuljetusyrityksen puolesta — niin sanottua Espanjan mallia, jossa veroetu näkyy suoraan tankkaushinnassa.

Yhteenveto

Ammattidieselin käyttöönotto on SKALin mukaan tervetullut askel Suomen logistiikan kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta järjestelmän vaikuttavuus riippuu palautuksen tasosta ja siitä, kattaako se myös uusiutuvan dieselin. Hallituksen tulee SKALin vaatimuksesta tarkistaa palautuksen suuruutta ja varmistaa, että käytännön toteutus tukee kuljetusyritysten toimintakykyä pitkällä aikavälillä.

*Logistiikkaselvitys 2025: Selvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta oli 14,4 prosenttia vuonna 2025, kun se vuonna 2022 oli 13,9 prosenttia. Luku ei kata kevään 2026 energiakriisin vaikutuksia.