Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on tullut selvästi alas kevään huippulukemista, mutta suomalaiselle autoilijalle muutos ei ole näkynyt samalla voimalla huoltoasemien hintatauluissa. 95-oktaanisen bensiinin litrahinta on pysytellyt monin paikoin edelleen kahden euron yläpuolella, vaikka Brent-raakaöljyn hinta on laskenut huhtikuun noin 120 dollarin tasolta noin 70 dollariin barrelilta.

Pudotus on mittava: huhtikuisesta huipusta laskua on kertynyt noin 40 prosenttia. Silti bensiinipumpulla kuluttaja näkee aivan toisenlaisen todellisuuden. Tilastokeskuksen lukujen mukaan 95-bensiinin keskihinta oli huhtikuussa 2,07 euroa litralta ja kesäkuussa 2,09 euroa litralta. Dieselissä laskua on näkynyt enemmän, mutta sekään ei ole painunut samassa suhteessa raakaöljyn kanssa: huhtikuussa dieselin keskihinta oli 2,34 euroa ja kesäkuussa 2,15 euroa litralta.

Korkea hintataso jatkui myös heinäkuun alussa. Esimerkiksi Helsingin Kaivokselan St1-asemalla sekä 95-bensiinin että dieselin litrahinta oli keskiviikkona 8.7. tasolla 2,109 euroa. Moni suomalainen autoilija kysyykin nyt, miksi raakaöljyn hinnanlasku ei valu suoraan polttoaineiden kuluttajahintoihin.

Raakaöljy halpeni, mutta jalostus pitää hinnat korkealla

OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen pitää tilannetta poikkeuksellisena. Hänen mukaansa on yllättävää, ettei bensiinin hinta ole tullut selvemmin alas, vaikka öljymarkkinoilla on nähty suuri pudotus. Suominen kuitenkin korostaa, ettei hän toimi polttoainekaupassa eikä voi yksin nimetä yhtä varmaa syytä nykyiselle hintatasolle.

Yksi keskeinen selitys löytyy hänen arvionsa mukaan öljynjalostuksesta. Raakaöljyn hinta on vain osa polttoaineen lopullista hintaa. Ennen kuin öljy muuttuu bensiiniksi tai dieseliksi, se on jalostettava, kuljetettava ja saatava jakeluun. Jos jalostuskapasiteetissa on häiriöitä tai tarjonta on niukkaa, valmiiden öljytuotteiden hinta voi pysyä korkeana, vaikka raaka-aine halpenisi.

St1 Nordicin öljytuotteiden kaupallinen johtaja Timo Jokinen vahvistaa, että jalostuspuolella on globaaleja ongelmia. Hänen mukaansa öljytuotteiden hintaan vaikuttavat samanaikaisesti sekä kysyntä että tarjonta. Tarjontaa rajoittaa ennen kaikkea se, että jalostuskapasiteetti on edelleen kireällä.

Persianlahti ja Venäjä vaikuttavat tarjontaan

Jokisen mukaan tilanteessa on kaksi suurta tekijää. Ensimmäinen liittyy Persianlahden alueeseen, jossa jalostuskapasiteetti ei ole palautunut normaalille tasolle. Toinen koskee Venäjää, jonka öljytuotanto ja öljytuotteiden vienti pysyivät pitkään melko vakaina Ukrainan sodasta huolimatta.

Viime keväänä tilanne kuitenkin muuttui. Ukrainan drooni-iskut ovat Jokisen mukaan aiheuttaneet aiempaa enemmän vahinkoa Venäjän öljynjalostukselle, jalostamoille ja satamille. Se on pienentänyt Venäjän öljytuotteiden vientiä tuntuvasti. Poikkeuksellista on myös se, että Venäjä on joutunut tuomaan bensiiniä, mitä Jokisen mukaan ei ole käytännössä juuri nähty aiemmin.

Tarjontarajoitteiden lisäksi kesä vaikuttaa polttoainemarkkinaan kysynnän kautta. Lomakausi, mökkimatkat ja lisääntynyt liikenne kasvattavat bensiinin ja dieselin kulutusta. Kun kysyntä on vahvaa samaan aikaan kun jalostuskapasiteetti on tiukalla, hintojen lasku hidastuu tai jää kokonaan toteutumatta kuluttajan näkökulmasta.

Teboilin poistuminen vähensi paikallista kilpailua

Suomessa hintatasoon liittyy myös kotimainen kilpailutekijä. Teboil-asemien sulkeminen marraskuussa 2025 heikensi kilpailua polttoainemarkkinoilla, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston toukokuussa julkaisema selvitys. Vaikka Teboilin markkinaosuus oli valtakunnallisesti noin 10–15 prosenttia, sen merkitys oli paikallisesti monilla alueilla suurempi.

Selvityksen mukaan yli puolet muiden ketjujen asemista kilpaili Teboilin kanssa kolmen kilometrin säteellä. Kun Teboil poistui näiltä alueilta, kilpailupaine väheni. Asemilla, jotka olivat aiemmin kilpailleet Teboilin kanssa, 95-bensiinin ja dieselin hinnat nousivat 1,4 prosenttia enemmän kuin asemilla, joilla vastaavaa kilpailuasetelmaa ei ollut.

Rahassa ero tarkoitti bensiinin osalta noin 2,5 senttiä litralta ja dieselin osalta noin 2,4 senttiä litralta. Suomisen mukaan kilpailun väheneminen voi olla yksi nykyistä korkeampaa hintatasoa tukeva tekijä, vaikka Suomen markkinoilla toimii edelleen suuria polttoaineketjuja. Hänen mukaansa kilpailun heikentyessä toimijoiden hinnoitteluvoima luonnollisesti kasvaa.

St1:n Jokinen ei kommentoi Teboilin poistumisen hintavaikutusta tehtävänsä vuoksi. Hän keskittyy arvioissaan markkinarakenteeseen, kysyntään ja jalostuskapasiteettiin.

Voivatko hinnat laskea lähikuukausina?

Autoilijoille Jokisen arvio tarjoaa varovaista toivoa. Hänen mukaansa perusnäkymä on se, että polttoaineiden hinnat voivat kääntyä laskuun tulevien kuukausien aikana. Syynä olisi kesän kysyntäpiikin tasaantuminen sekä jalostuskapasiteetin asteittainen paraneminen.

Jokinen painottaa kuitenkin, että öljymarkkina on ollut viime aikoina poikkeuksellisen herkkä nopeille muutoksille. Geopoliittiset jännitteet voivat heiluttaa raakaöljyn hintaa lyhyelläkin aikavälillä. Keskiviikkona raakaöljyn hinta olikin muutaman prosentin nousussa, kun Lähi-idän tilanne kiristyi jälleen hieman.

Suominen ei näe nykytilanteessa merkittäviä nousupaineita polttoaineiden hinnoille. Hän toivoo, että autoilijoiden kannalta suunta olisi pian alaspäin. Toistaiseksi suomalainen kuluttaja joutuu kuitenkin maksamaan bensiinistä ja dieselistä hintaa, jossa näkyvät yhtä aikaa globaali jalostuspula, kesän vahva kysyntä ja kotimaisen kilpailun muutokset.