Teslan FSD lähellä Suomeen: Traficom voi hyväksyä syksyllä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom selvittää parhaillaan Teslan FSD Supervised -ajonavustimen hyväksymistä Suomessa Alankomaiden RDW-viranomaisen huhtikuussa 2026 myöntämän ehdollisen tyyppihyväksynnän perusteella. EU-tason ratkaisu on odotettavissa lokakuussa 2026, mutta Traficom on kertonut valmiudestaan edetä myös nopeammalla, kansallisella aikataululla jo syksyllä, jos viranomaisille toimitetaan pyydetyt lisätiedot.

Mistä on kyse ja mikä ero nykyisiin avustimiin on?

Teslan FSD Supervised eroaa useimmista nykyisistä ADAS-järjestelmistä siten, että se sallii kuljettajan irrottaa kädet ohjauspyörästä myös muissa kuin pelkissä moottoritieolosuhteissa. Kyse ei kuitenkaan ole täysin itsestään ajavasta järjestelmästä: kuljettajan on pysyttävä jatkuvasti valmiina ottamaan auto välittömästi haltuunsa. Erityisasiantuntija Jukka Juhola korostaa, että järjestelmän primääri riskienhallintakeino on kuljettajan aktiivinen valvonta ja nopea puuttuminen tarvittaessa.

Kenet hyväksyntä koskee Suomessa?

Traficomin arvio koskee vain Teslan uusimman sukupolven laitteistolla varustettuja autoja. Suomessa näitä on rekisterissä noin 6 500 kappaletta, mikä vastaa arviolta 0,24 prosenttia kaikista liikennekäytössä olevista henkilöautoista. Autot ovat keskimäärin noin kaksi vuotta vanhoja, ja valmistaja ei ole käynnistänyt vastaavaa prosessia vanhempien laitteistoversioiden osalta.

Ohjelmistopäivitykset ja katsastusvaatimukset

Kuluttajille järjestelmän käyttöönotto tapahtuisi ohjelmistopäivityksinä. Traficom on todennut, että pelkkä ohjelmistopäivitys ei lähtökohtaisesti edellytä muutoskatsastusta, ellei autoon ole samalla tehty muita katsastusvelvollisia muutoksia (esim. poikkeavat rengaskoot tai madallus). Tämä helpottaa käyttöönottoa suomalaisessa autokannassa, jossa suurin osa päivitettävistä ajoneuvoista on yksityiskäytössä.

Turvallisuushuolia Suomen olosuhteissa

Traficom nostaa esiin useita haasteita, jotka ovat erityisen relevantteja Suomen tie- ja sääolosuhteissa. Kamerapohjainen järjestelmä tarvitsee riittävän näkymän ympäristöönsä, ja Suomen talviolosuhteet, lumi, loska ja ajoittainen heikko valaistus asettavat vaatimuksia sensorien ja ohjelmiston kestävyydelle. Lisäksi järjestelmän vaatima takaisinotto vaiheittain — ensin kädet ohjauspyörälle ja sitten ajoneuvon ohjaus — voi olla hankala, koska ohjauspyörä saattaa liikkua järjestelmän ohjaamana. Joissain Tesla-malleissa poikkeava ohjauspyörän muoto voi vaikeuttaa nopeaa otteen saamista.

Ohitus- ja kaksisuuntaiset maantiet

Erityistä huolta Traficom nostaa kaksisuuntaisista maanteistä, joilla nopeusrajoitukset vaihtelevat 60–100 km/h ja joissa näkemäesteet mutkien ja korkeuserojen takia ovat yleisiä. Valmistaja on ohjelmoinut järjestelmän pystyvän tekemään ohituksia myös mutkaisemmilla osuuksilla, mutta toimintavarmuus on riippuvainen hyvästä näkymästä sekä tieympäristön selkeydestä.

Nopeustoleranssi ja liikennekäyttäytyminen

Järjestelmä sisältää nopeustoleranssin, jonka avulla se voi poiketa havaitusta nopeusrajoituksesta jopa +50 prosenttia — perusteluna on tarve antaa joustovaraa tilanteissa, joissa rajoitus havaitaan virheellisesti ja ajoneuvo liikkuisi muuten poikkeuksellisen hitaasti. Toleranssi mahdollistaa kuitenkin myös ylinopeuden ajamisen pois lukien moottoritiet, joissa järjestelmä ei ylitä 120 km/h enimmäisrajaa. Traficom muistuttaa, että Suomessa ylinopeus on yleinen ilmiö, ja sen mahdollinen laajempi esiintyminen tämän järjestelmän käytön yhteydessä on huomioitu arvioissa.

Seuraavat vaiheet: EU-komitea ja lainsäädäntö

Järjestelmän hyväksyntäprosessi etenee TCMV-komiteaan EU-komission alaisuuteen kesäkuun lopussa, missä jäsenvaltioiden havainnot käsitellään ja hyväksynnän ehtoja voidaan täsmentää. Traficom huomauttaa, että EU:n myöntäessä poikkeusluvan, vakiintuneen lainsäädännön sopeutuminen uuteen teknologiaan voi tapahtua noin kahden vuoden viiveellä. Samanaikaisesti viranomaiset seuraavat rinnakkain etenevää kehitystä täysin autonomisten ajoneuvojen sääntelyssä; laajemmat autonomiset kokeilut ja markkinoille tulot nähdään mahdollisesti jo vuoden 2028 tienoilla Suomessa.

Markkinavaikutukset Suomessa ja vertailu Liettuaan

Teslan FSD:n hyväksyntä vaikuttaisi Suomen autokantaan, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä, mutta myös myöhemmin Vilniussa ja Kaunessa nähtävän kaltaisiin kaupunkialueisiin, jos vastaavat päätökset tehdään muualla Euroopassa. Suomessa Teslat ovat olleet suosittuja sähköautojen kategoriassa; vanhojen ja käytettyjen Tesla-mallien saatavuus sekä hintakehitys vaihtelevat, mutta yleisesti sähköautojen hinnat ovat olleet korkeampia Suomessa kuin joidenkin Keski-Euroopan markkinoilla johtuen veroista ja tuontivolyymeista. Vertailuna Lietuva (Lietuva, Lietuvos automobilių rinka) on nähnyt omat käytetyn sähköauton tuontivirrat, ja siellä hinnoittelu sekä ostokäyttäytyminen eroavat Suomesta — esimerkiksi Vilniuje ja Kaunessa kysyntä voi keskittyä edullisempiin käytettyihin malleihin.

Markkinointi- ja sijoittautumisnäkökulma

Markkinointiin ja valmistajan asemoitumiseen vaikuttaa, että järjestelmä rajoittuu ensivaiheessa uusiin laitteistoversioihin. Tämä antaa valmistajalle mahdollisuuden tarjota FSD-kokemusta nykylaitteisiin sopiville ostajille, mutta samalla rajoittaa ominaisuuden laajempaa hyväksyntää Suomen kaltaisilla markkinoilla, joissa ajoneuvokanta on vaihteleva.

Yhteenveto

Traficomin mahdollinen päätös syksyllä olisi merkittävä askel Teslan FSD:n tuomisessa suomalaisten kuljettajien ulottuville. Hyväksyntä tapahtuisi rajatuille laitteistoversioille ja edellyttää jatkossakin käyttäjien informointia: järjestelmän turvallisuushyödyt toteutuvat vain, jos kuljettajat ymmärtävät järjestelmän rajoitukset ja käyttävät sitä vastuullisesti. Euroopan ja myös Liettuan markkinoiden kehitys vaikuttaa siihen, miten nopeasti ja millä ehdoilla tällaiset järjestelmät yleistyvät myös Suomessa.