Liikenneraivo Suomessa kasvaa – kiilaaminen ärsyttää eniten

Carglassin toukokuussa 2026 toteuttaman barometritutkimuksen mukaan liikenneraivo on yhä yleinen ilmiö Suomen teillä. Ainoastaan noin 38 prosenttia autoilijoista kertoi, ettei koskaan menetä malttiaan — 62 prosenttia kokee hermojen kiristymistä ainakin ajoittain ja noin neljä prosenttia menettää malttinsa päivittäin tai lähes päivittäin.

Mistä suuttumus syntyy? Kiilaaminen kärjessä

Kiilaaminen nousi selkeäksi ärsytyksen aiheuttajaksi: 60 prosenttia vastaajista mainitsi sen kaikkein ärsyttävimpänä tilanteena. Lähellä seuraavat liikennesääntöjen rikkominen, liian läheltä ajaminen ja vilkun käyttämättä jättäminen. Myös edellä ajavien hitaus ärsyttää puolta vastaajista. Pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden sääntöjenväärinkäytökset ärsyttivät noin 30 prosenttia.

Ikä ja ajoaktiivisuus vaikuttavat

Tulokset eivät näyttäneet eroa sukupuolten välillä, mutta iällä ja ajoilumäärillä on merkitystä. 45–64-vuotiaat ilmoittivat menettävänsä malttinsa useammin kuin muut, ja yli 30 000 km vuodessa ajavat olivat yhä ärtyneempiä: 65 prosenttia heistä koki hermostuvansa muutaman kerran vuodessa tai useammin, kun alle 5 000 km ajavilla vastaava luku oli 50 prosenttia.

Onko kyse rakenteellisesta ongelmasta?

Carglassin mukaan kolmena vuotena peräkkäin pysyneet tulokset viittaavat laajempaan asenneongelmaan eikä vain yksittäisiin huonoihin päiviin. Tämä herättää kysymyksiä liikennekasvatuksesta ja kuljettajien valmiuksista hyödyntää nykyaikaisia turvallisuusjärjestelmiä.

Miten autotekniikka ja markkinatilanne vaikuttavat käyttäytymiseen?

Auton varustelu ja markkinatrendit näkyvät myös kuljettajien stressissä. Suomessa suositut SUV-mallit, neliveto ja lämmityspaketit tekevät ajosta talvella turvallisempaa, mutta ADAS-järjestelmät (esim. adaptiivinen vakionopeudensäädin, kaistavahti ja törmäysvaroitin) vähentävät myös ärtyneisyyttä liikennetilanteissa. Sähköautojen yleistyminen ja parempi kiihtyvyys kaupunkiajossa voivat osaltaan muuttaa käyttäytymistä.

Vertailu ja vaikutus Suomen ja Liettuan markkinoihin

Vertailu muihin markkinoihin kuten Lietuvaan osoittaa mielenkiintoisia eroja: Lietuvos automobilių rinka on nopeassa muutoksessa, ja erityisesti Vilniuje ja Kaune sähköautojen kysyntä kasvaa. Vertaamalla Suomen ja Liettuan (Lietuva, vairuotojamm Lietuvoje) kuluttajakäyttäytymistä voidaan oppia, miten markkinointi, hinnat ja autojen saatavuus vaikuttavat stressiin ja liikennekulttuuriin.

Johtopäätökset

Suomessa tarvitaan laajempaa keskustelua liikennekäyttäytymisestä, koulutuksesta ja teknologian hyödyntämisestä. Auton ominaisuudet, markkinahinta ja saatavuus — sekä täällä Suomessa että vertaillessa muihin Euroopan markkinoihin — vaikuttavat siihen, miten kuljettajat reagoivat arjen tilanteisiin ja kuinka usein maltti murtuu.