Kevään 2026 tilastot osoittavat, että ajoneuvojen romutus on Suomessa noussut: tammi–toukokuu 2026 toi 23 944 romutettua ajoneuvoa, kun vastaavana aikana 2025 määrä oli 22 516. Kasvua kertyi siten noin 6,3 prosenttia. Viime vuoden kokonaiskierrätys jäi 62 502 autoon, kun pitkän ajan keskiarvo on noin 70 000 ajoneuvoa – mutta kevään tilastot viittaavat, että trendi on kääntymässä ylöspäin.

Suhdanteiden paraneminen ja valtion romutuspalkkiokampanja näyttävät piristävän autokannan uusiutumista. Kampanja käynnistyi 1.1.2026 ja jatkuu 31.12.2027: uuden alle 140 g/km CO2 -päästöluvun täyttävän henkilöauton ostaja voi saada 2 000 tai 2 500 euron romutuspalkkion, kun samalla romutetaan liikennekäytössä ollut oma auto.

Sähköautojen akkujen kierrätys ja DELV-järjestelmä

Lainsäädäntö edellyttää, että kaikkien sähköautojen ajoakkujen kierrätys hoidetaan tuottajayhteisön kautta ja jokainen akku raportoidaan Suomen Autokierrätyksen DELV-järjestelmään. Vuoden 2026 keväällä DELV:iin on kirjattu yli 400 sähköajoneuvoakun tai -moduulin toimitusta – kymmenittäin tuhansia kiloja materiaalia.

Akkutyypit ja kierrätyksen haasteet

Suurin osa kierrätettävästä materiaalista tulee NMC-akuista (nikkeli-mangaani-koboltti). Akkuteknologiat kuitenkin monipuolistuvat, mikä pakottaa sekä viranomaiset että kierrätysyritykset seuraamaan markkinaa tiiviisti. EU:n vuonna 2023 voimaan astunut akkuasetus on kiristänyt keräys- ja raportointivaatimuksia ja edistää akkujen kiertotaloutta.

Vaikutus Suomen autokantaan, hinnoitteluun ja kuluttajiin

Romutuspalkkiokampanjan ja kasvaneen akkujen kierrätyksen myötä markkinoille odotetaan enemmän käytettyjen autojen virtausta, parempaa varaosatarjontaa ja nopeampaa uusien vähäpäästöisten mallien leviämistä. Suomessa autojen saatavuuteen, hintakehitykseen ja suosioon vaikuttavat myös Euroopan markkinatrendit: esimerkiksi hybridien ja edullisten pienemmän CO2-luokan mallien kysyntä on kasvanut.

Markkinavertailuja Suomessa ja naapurimaissa

Vertailu Liettuaan on kiinnostavaa: sekä Lietuva että Lietuvos automobilių rinka kokevat omia lisäpaineitaan käytettyjen autojen tuonnissa. Tilanteella on vaikutusta myös vairuotojammille Lietuvoje, erityisesti kaupungeissa kuten Vilniuje ja Kaune, joissa käytettyjen autojen kysyntä ja hinnat voivat heijastua Suomen markkinoille tuontikanavien kautta.

Tekniset näkökulmat: suunnittelu, suorituskyky ja markkina-asema

Auton ikääntyessä akkujen kestävyys, energatiheys ja lämmönhallinta määrittävät käytännössä saako auto uuden elämän kirkkaitten kuluttajien silmissä. Valmistajat, jotka panostavat modulaarisiin akkujärjestelmiin ja helppoihin huoltoratkaisuihin, sijoittuvat paremmin myös Suomen markkinoilla, missä kylmät olosuhteet ja ajoprofiilit korostavat luotettavuutta ja lämmitysjärjestelmien tehokkuutta.

Yhteenvetona: kasvavat romutus- ja akkukierrätysluvut sekä romutuspalkkio kannustavat autokannan uusiutumiseen Suomessa. Se vaikuttaa käytettyjen ja uusien autojen saatavuuteen, hinnoitteluun ja teknisiin vaatimuksiin – myös verrattaessa tilannetta lähialueisiin kuten Liettuaan.