Päihtyneet ja ylinopeus korostuvat kuolonkolareissa

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuoden 2024 vuosiraportti kokoaa tutkijalautakuntien selvitykset kaikista kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista. Raportin keskeinen viesti suomalaisille autoilijoille on selkeä: päihtymys ja ylinopeus nousevat yhä useammin kuolonkolarien taustalta. Tilastot osoittavat myös, että turvavyön puuttuminen ja nuorten kuljettajien riskikäyttäytyminen ovat vakavia taustatekijöitä.

Keskeiset luvut ja trendit

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat 185 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta vuonna 2024, joissa menehtyi 195 ihmistä. Näistä 40 oli sellaisia onnettomuuksia, joissa kuljettajalla oli akuutti sairauskohtaus. Sairauskohtaukset pois lukien tutkittuja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 145, joissa menehtyi 155 henkilöä. Moottoriajoneuvo-onnettomuuksia oli 111, ja niissä kuoli 121 ihmistä. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa kuoli 30 henkilöä, ja kevyeissä sähköajoneuvoissa menehtyi neljä ihmistä.

Päihtyneiden osuus kasvanut

Vuonna 2024 päihteiden vaikutuksen alaisena oli 40 prosenttia moottoriajoneuvo-onnettomuuksien pääaiheuttajista, kun edellisenä vuonna osuus oli 30 prosenttia. Yleisin päihde oli alkoholi (noin 32 %), huumeet olivat taustalla yhdeksässä prosentissa ja reseptilääkkeiden vaikutus kuudessa prosentissa tapauksista. Osa kuljettajista oli sekakäyttäjiä.

Missä tilanteissa päihteet näkyvät?

Päihtyneet kuljettajat aiheuttavat tyypillisesti ilta- ja yöaikaan tapahtuvia onnettomuuksia ja ne yhdistyvät usein muihin riskitekijöihin, kuten ylinopeuteen ja turvavarusteiden laiminlyöntiin. OTI:n asiantuntijat korostavat, että yhdistelmävaarat ovat erityisen tappavia.

Ylinopeus – taustalla yli puolessa kuolonkolareista

Yli puolet (54 %) moottoriajoneuvo-onnettomuuksien pääaiheuttajista ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Heistä lähes kaksi kolmasosaa ajoi vähintään 30 km/h ylinopeutta. Erityisen huolestuttavaa on nuorten kuljettajien osuus: 15–24-vuotiaita oli 27 menehtyneiden joukossa, eli he muodostavat lähes 23 prosenttia kuolleista, vaikka ikäryhmä on vain noin 11 prosenttia väestöstä.

Turvavyön puute ja pelastettavissa olevat hengenmenot

Henkilö- ja pakettiautoissa kuolleista turvavyötä käytti 54 prosenttia. Tutkijalautakuntien mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 15 menehtynyttä. Tämä korostaa, että vaikka uusien autojen suojavarustus kehittyy jatkuvasti, yksinkertaiset turvatoimet kuten turvavyö ovat usein ratkaisevia.

Jalankulkijat, pyöräilijät ja kevyet sähköajoneuvot

Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä kuoli yhteensä 30. Moottoriajoneuvon kuljettajan havaintovirheet olivat syynä 69 prosentissa jalankulkija- ja pyöräilyonnettomuuksia. Pyöräilykuolemista vain neljällä 12:sta oli kypärä. Kevyiden sähköajoneuvojen (sähköpotkulaudat, kevyet mopo- ja skootterityypit) kuolemaan johtaneet onnettomuudet yleistyivät: neljä kuollutta vuonna 2024, kun vuonna 2023 niitä ei raportoitu tutkijalautakuntien tilastoissa.

Tekniset ratkaisut ja niiden vaikutus markkinoihin

OTI suosittelee teknisten ratkaisujen laajentamista: alkolukkojen kohdentamista toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille, ajoneuvotekniikkaa joka varmistaa turvavyön käytön sekä ADAS-järjestelmiä (hätäjarrutus, kaistavahti, nopeudenrajoitin) vakiona useammassa hintaluokassa. Näillä toimilla on myös suoria vaikutuksia autoteollisuuteen ja autokauppaan Suomessa ja koko Euroopassa.

Miten ratkaisut näkyvät suomalaisessa autokaupassa?

Suomessa turvallisuusvarusteet ovat kasvava myyntivaltti. Useimmat mainstream-mallit tarjoavat nykyään kuljettajaa avustavia järjestelmiä joko vakiona tai lisävarusteina. Hintatrendit osoittavat, että sähköautojen ja varusteltujen malliversioiden hinnat ovat olleet ailahtelevia Euroopassa, mutta turvallisuuspakettien saatavuus paranee myös edullisemmissa autoissa. Käytettyjen autojen markkinoilla vertaillaan usein hintoja myös lähialueisiin: esimerkiksi Lietuva ja Lietuvos automobilių rinka voivat tarjota edullisia vaihtoehtoja, mistä kuluttajat Suomessa ja jopa Vilniuje tai Kaune voi hakea inspiraatiota. Lisäksi termi vairuotojamm Lietuvoje nousee esiin, kun vertaillaan kuljettajille suunnattuja kampanjoita ja lainsäädäntöä eri maissa.

Suositukset ja toimenpide-ehdotukset

Tutkijalautakunnat esittävät konkreettisia parannuksia: alkolukkojen käyttö rikkeiden jälkeen, teknologia turvavyön käytön varmistamiseksi, tehostettu liikennevalvonta ja päihdeongelmien tunnistaminen terveydenhuollossa. Liikenneympäristöihin suositellaan reuna- ja keskikaiteita vaarallisille tiejaksoille sekä nopeusrajoitusten kiristämistä alueilla, joissa jalankulku- ja pyöräliikenne kohtaavat ajoneuvoliikenteen.

Mitä tämä merkitsee suomalaiselle kuljettajalle?

Raportin viesti on yksinkertainen mutta ankara: oma käyttäytyminen ratkaisee. Kuljettajan ajokunto, nopeusvalinnat ja turvavarusteiden käyttö vaikuttavat suoraan siihen, kuinka moni selviytyy onnettomuudesta. Samalla alan yritykset ja kaupungit – Helsingin, Espoon ja muiden kaupunkien, mutta myös Vilniun ja Kaunen kaltaisten keskusten tasolla – voivat vaikuttaa turvallisuuteen panostamalla katuturvallisuuteen ja edullisiin auton turvaratkaisuihin.

Autoilun ammattilaisille ja harrastajille tämä tarkoittaa myös sitä, että kun vertailee malleja markkinoilla, kannattaa kiinnittää huomiota ei vain suorituskykyyn ja muotoiluun, vaan myös vakio-ADAsiin, alkolukkoihin saatavuuteen ja turvavarusteiden tehokkuuteen. Lopulta edullisin ratkaisu on se, joka pelastaa ihmishenkiä.