Vetyautot ohittivat puukaasuautot Suomessa – miksi?

Tänä vuonna Suomessa tapahtui pieni mutta symbolinen muutoksen hetki: vetykäyttöisten polttokennoautojen määrä ylitti lopulta puukaasuautojen kannatuksen. Tilastoissa kolmannen neljänneksen aikana vetyautojen lukumäärä liikennekäytössä kasvoi lähes kymmenkertaiseksi, kun samalla puukaasuautojen määrä putosi noin puoleen.

Mistä kasvu johtuu – Jyväskylän rooli

Selkein käytännön syy vetyautojen määrän nousuun löytyy Jyväskylästä. Ennen 2025 Suomeen oli tuotu vain muutama Hyundai-polttokennoauto ja yksi Toyota Mirai. Paikallinen tarjonta ja näkyvyys muuttuivat, kun Jyväskylään tuli jakelumahdollisuuksia ja polttokennolinjoja nähtiin esimerkiksi Secto-rallin aikaan. Myös käytettyjen Mirai-mallien maahantuonnilla, erityisesti Norjasta, on ollut merkitystä: käytettyjä saa usein edullisesti.

Jakeluverkosto rajoittaa kasvua

Vaikka yksittäiset rekisteröinnit lisääntyivät, ei Suomesta ole tulossa vedyllä toimivien autojen massamarkkinaa vielä lähiaikoina. Vedyn jakeluinfrastruktuurin rakentuminen on hidasta, ja toisen tankkauspisteen avautumisen ajankohdasta ei ole varmuutta. Aikaisempi pioneeri Woikoski Oy toi polttokenno-Tucsonin mutta sulki myöhemmin oman jakelupisteensä, mikä kuvastaa alan epävarmuutta Suomessa.

Vertailu Eurooppaan ja Liettuaan

Euroopan mittakaavassa vedyn infrastruktuuri kehittyy eri tahtiin: Saksa ja Alankomaat panostavat voimakkaammin, kun taas Pohjoismaissa kasvu on paikallista ja hidasta. Samankaltaisia piirteitä on nähty myös Lietuvassa: Lietuvos automobilių rinka on vedyn osalta vielä pienempi, mutta aktiivisimmat markkinat Vilniuje ja Kaune osoittavat, että kiinnostusta löytyy myös Baltian suunnalla. Vertailemalla tilannetta voidaan arvioida, miten importit ja huoltoverkostot voisivat tukea vetyautojen leviämistä Suomessa ja kuinka tilanne vaikuttaa esimerkiksi lähialueiden kuluttajiin ja yrityksiin.

Mitä kuluttajan tulisi tietää: tekniset ominaisuudet ja ajettavuus

Polttokennoautot kuten Toyota Mirai ja Hyundai Tucson Fuel Cell tarjoavat tyypillisesti pitkän toimintamatkan ja lyhyen tankkausajan verrattuna akkukäyttöisiin sähköautoihin. Suorituskyvyssä ja muotoilussa erot ovat usein pieniä: vetyautot liikkuvat samassa premium-segmentissä kuin suuret sedanit ja crossoverit. Suomen olosuhteissa talvi- ja kylmäkäyttäytyminen on testattu rajallisesti, joten suomalaisten kuluttajien kiinnostus riippuu paitsi infrastruktuurista myös huolto- ja takuuasioista.

Markkinointi ja hintakehitys

Hinnat Suomessa seuraavat pääasiassa eurooppalaisia käytettyjen ja tuontiautojen markkinoita. Norjasta importatut Mirait ovat usein houkuttelevia hinnan vuoksi, mutta huolto- ja tankkausriskit voivat nostaa kokonaiskustannuksia. Autoliikkeet ja yritykset, jotka haluavat tarjota vetyautoja tai polttokennoajoneuvoja, joutuvat aktiivisesti viestimään tankkausmahdollisuuksista ja huoltopalveluista suomalaisille ostajille.

Yhteenveto: rajoitettu mutta kiinnostava markkinamuutos

Vaikka muutosta ei voi vielä kutsua vallankumoukseksi, vetyautojen määrän kasvu Suomessa on merkki siitä, että teknologia löytää jalansijaa myös maassamme. Jyväskylän esimerkki, käytettyjen tuonti ja ajoneuvojen tekniset vahvuudet nostavat vetyautot keskusteluun. Tulevaisuuden laajentuminen vaatii kuitenkin investointeja jakeluverkostoon ja selkeämpää markkinapolitiikkaa sekä Suomessa että lähimaissa, mukaan lukien Lietuva ja muut Baltian maat.