Tilastokeskuksen tuoreimman raportin mukaan kotimaan tieliikenteessä kuorma-autoilla kuljetettiin vuoden 2025 toisella neljänneksellä noin 45 miljoonaa tonnia tavaraa. Määrä on noin 24 % pienempi kuin vuotta aiemmin, eli kuljetuksia väheni noin 14 miljoonaa tonnia. Kuljetussuorite laski reilut 8 % ja asetui noin 6 miljardiin tonnikilometriin.

Mistä vähennys koostui?

Maa-aineskuljetukset supistuivat voimakkaimmin, noin 35 %, kun taas muissa tavararyhmissä pudotus oli noin 19 %. Maa-aineskuljetusten osuus koko kuljetetusta tavaramäärästä oli noin 26 %.

Ajoneuvotyypeittäin ja liikennemuodoittain

Tavaramäärästä suurin osa (62 %) kuljetettiin täysperävaunuyhdistelmillä, 16 % puoliperävaunuyhdistelmillä ja 22 % kuorma-autoilla ilman perävaunua. Kuljetussuoritteesta noin 95 % tehtiin ammattimaisessa liikenteessä ja 5 % yksityisissä kuljetuksissa.

Mistä vaikutus suomalaisille kuljetusyrityksille?

Lasku näkyy suoraan kuljetusyritysten työtilauksissa ja kaluston käyttöasteessa Suomessa. Vaikka Suomen markkinat ovat pienemmät kuin esimerkiksi Lietuva tai muut Baltian maat, kehitys vaikuttaa hintapaineisiin ja kaluston uusiutumiseen myös täällä — vaikuttaen esimerkiksi tarjontaan Vilniussa ja Kauneen suuntautuviin reitteihin verrattuna. Termit kuten Lietuva, Lietuvos automobilių rinka ja jopa hakukysymykset kuten "vairuotojamm Lietuvoje" ovat yhä merkittävämpiä, kun kuljetukset siirtyvät alueelliseen yhteistyöhön.

Vaikutukset ajoneuvovalintoihin ja markkinatilanteeseen

Suomessa kuorma-autojen saatavuus ja hinnat seuraavat Euroopan trendejä: sähkö- ja hybridikuorma-autojen kiinnostus kasvaa, mutta korkeammat hankintahinnat ja huollon erikoisvaatimukset hidastavat nopeaa siirtymää. Käytettyjen kuorma-autojen markkinassa kysyntä vaihtelee sesongeittain; talviolosuhteet Suomessa korostavat traktoreiden ja alustan lujuuden merkitystä.

Tekniset näkökohdat: suorituskyky ja mitoittaminen

Tyypilliset raskaat yhdistelmät Suomessa hyödyntävät dieselmoottoreita, teholuokkien vaihdellessa 300–600 kW välillä riippuen tehtävästä. Euro 6 -päästönormit ovat standardi, mutta sähkö- ja biopolttoainevaihtoehdot yleistyvät. Rakennesuunnittelu ja suurien kuljetusten vakaus ovat erityisen tärkeitä talviolosuhteissa ja pitkässä 1000+ km reittejä ajatellen.

Vertailu Eurooppaan ja Baltiaan

Vaikka Suomen markkinat ovat oma lukunsa, vertailu Liettuan markkinoihin (esim. Lietuvos automobilių rinka) ja palveluiden tarjontaan Vilniussa tai Kaunessa antaa suuntaaalua logistiikan kilpailutilanteesta. Baltian kautta kulkevat transitoreitit voivat osaltaan muuttaa kysyntää ja tarjontaa Suomeen suuntautuvissa kuljetuksissa.

Markkinanäkymiä ja suositukset

Kuljetusten supistuminen edellyttää suomalaisilta yrityksiltä joustavuutta: kaluston monipuolistamista, tehokkaampaa reititystä ja investointeja polttoainetalouteen. Hinnat ja saatavuus voivat tasaantua, kun kysyntä hakeutuu uusille reiteille ja kun sähköistetty kalusto tulee kilpailukykyisemmäksi. Seuraa paikallista tarjontaa ja käytettyjen ajoneuvojen hintoja sekä Suomessa että Baltian markkinoilla.