Suomen tieliikennelain muutokset ovat herättäneet keskustelua erityisesti moottoripyöräilijöiden ajoasennosta, jalankulkualueiden merkinnöistä ja pyöräilijöiden turvallisuudesta. Aiempi laki, joka tuli voimaan 1.4.1982, selvensi ilmaisun "turvallisuutta vaarantamatta" tulkintaa ja antoi motoristeille oikeuden ajaa kaistan keskellä. Nykyinen laki (voimassa 1.6.2020 alkaen) käyttää muotoilua, jonka mukaan ajoneuvon on kaksisuuntaisella ajoradalla ajettava niin lähellä oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista (TLL 19 §). Tämä muutos on herättänyt uusia tulkintaeroja ja palauttanut vanhan kiistan lähtöruutuun.

Moottoripyörä ja kaistan keskellä ajo — mitä laki sanoo nyt?

Vanhan lain aikaan moottoripyörän ajo keskellä kaistaa perusteltiin mm. sivutuuliherkkyydellä, tien vaurioiden kiertämisellä ja sillä, että vastaantulija ei saa arvioida pyörän nopeutta mopoksi. Nykyisessä pykälässä ilmaisua ei tarkennettu esitöissä, joten eri toimijat — jopa liikenneturvallisuusorganisaatiot — ovat eri mieltä siitä, voidaanko keskellä ajoa pitää edelleen sallittuna. Käytäntö vaikuttaa niin moottoripyörien turvallisuuteen kuin autoilijoiden ohituskäyttäytymiseen.

Turvallisuusjärjestelmät ja käytännön vaikutus

Nykyautojen ADAS-järjestelmät ja vakionopeussäätimet saattavat tunnistaa moottoripyörän eri tavalla kuin auton. Epäselvä ajoasento kasvattaa vaaratilanteita, kun autoilija tai järjestelmä arvioi etäisyyksiä ja nopeuksia väärin. Suomessa sekä kaupungeissa että maanteillä on tärkeää, että lain tulkinta on selkeä, jotta sekä perinteiset ajoneuvot että uudet sähköautot reagoivat oikein.

Liikennemerkinnät ja jalkakäytävien erikoistapaukset

Esimerkiksi Nurmijärvellä havaittu merkintä, joka viittaa kaksisuuntaiseen jalkakäytävään, kertoo siitä, että jo liikennemerkinnät voivat olla epäjohdonmukaisia. Vuodesta 1997 lähtien jalkakäytävillä liikkuminen ei ole ollut sidottu yksittäisiin suuntasäännöksiin, jolloin jalankulkijat voivat kulkea vapaasti. Epäselvät merkinnät aiheuttavat sekaannusta myös pyöräilijöille ja autoilijoille.

Pyöräilijöiden valot, valvonta ja sakot

Syksyn hämärässä valottomat pyöräilijät ovat merkittävä riski. Pyörässä tulee olla edessä valkoinen ja takana punainen valo pimeällä sekä heikentyneessä näkyvyydessä. Liikenneturvan tutkimusten mukaan suuri osa pyöräilijöistä ajaa ilman valoja, mikä huolestuttaa autoilijoita. Kunnolliset valot ovat pyöräilijälle halpa mutta tehokas henkivakuutus.

Ulkomailla toimiva teknologia: Hollannin automaattinen valvontakamera

Hollannissa testattu korkealle sijoitettu kamera tunnistaa ajon aikana kädessä pidettäviä laitteita, kuten puhelimia. Kameran sijoitus voi kuitenkin estää kuljettajan tunnistamisen, joten järjestelmän käyttö riippuu kansallisesta lainsäädännöstä. Suomessa vastaavia ratkaisuja voidaan harkita, mutta tietosuoja- ja käytännön kysymykset pitää ratkaista.

Traficom ja turvaistuimet: esimerkki valvonnan vaikutuksesta

Traficomin törmäystestit osoittivat, että Kikid Premium 40–150 cm (HD16) -lasten turvaistuin ei anna riittävää suojaa, minkä vuoksi valmistus- ja myyntirajoitus on asetettu väliaikaisesti. Tämä on harvinainen, mutta tärkeä esimerkki siitä, miten viranomaistestaus vaikuttaa turvallisuuteen ja markkinoihin.

Markkinanäkymät Suomessa ja vertailu Liettuan markkinoihin

Autokaupassa Suomi on kokenut saman ilmiön kuin muu Eurooppa: käytettyjen autojen hinnat ovat nousseet ja uusien autojen toimitusajat pidentyneet. Sähköautojen suosion kasvu näkyy erityisesti kaupungeissa kuten Helsingissä, mutta myös Vilniussa ja Kauneessa nähdään nopea siirtymä sähköön Lietuvaa seuraillen. Lietuvos automobilių rinka hyödyntää usein käytettyjen autojen tuontia EU:n sisältä; hinnat voivat olla Lietuassa alhaisemmat kuin Suomessa, mikä vaikuttaa myös suomalaisiin ostohalukkuuksiin Länsi-Baltiassa.

Mitkä autot kiinnostavat suomalaisia nyt?

Suosituimpia malleja Suomessa ovat pienet ja keskikokoiset perheautot sekä crossoverit, kuten Toyota RAV4, Volkswagen Tiguan ja Volvo XC60. Sähköautoissa Tesla Model 3 ja Nissan Leaf ovat yleisiä. Suomessa ajoneuvon valintaan vaikuttavat talvikelit, johon valitaan usein nelivetoinen tai luotettava talvikauden varustus. Hinta- ja saatavuusvertailu Liettuan markkinoihin (Lietuva, Vilniuje, Kaune) voi tarjota vaihtoehtoja, mutta kuljetus ja rekisteröinti on huomioitava.

Päätelmä: tarve lain täsmennyksille ja käytännön turvatoimille

Tieliikennelain nykyiset epäselvyydet, liikennemerkintöjen ristiriidat ja pyöräilijöiden valottomuus vaativat sekä lainsäätäjän että viranomaisten tarkempia ohjeita. Lisäksi markkinat ja teknologia — kuten ADAS-järjestelmät, valvontakamerat ja turvaistuintestit — muokkaavat kuluttajien valintoja ja turvallisuutta. Sekä Suomessa että vertaillessa Liettuan markkinoita on tärkeää, että sääntöjä selkeytetään ja että autonvalinnassa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet sekä turvallisuusvaatimukset.