Sähköpotkulautojen hallitsematon pysäköinti on ollut yksi näkyvimmistä mikroliikkumisen haasteista myös suomalaisissa kaupungeissa. Aalto-yliopiston ja Antwerpenin yliopiston tutkijat korostavat, että yhteiskunnan tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisemmin. Yksi toimiva keino ovat GPS-paikannukseen perustuvat virtuaaliasemat eli niin kutsutut 'drop zone' -alueet, joissa käyttäjä jättää ajoneuvon määritettyyn GPS-ruutuun ilman fyysisiä telakoita.

Miksi ratkaisu kiinnostaa autoilijoita ja kaupunkisuunnittelijoita?

Tällaiset järjestelyt vähentävät jalankulkijoiden ja autoilijoiden kohtaamia haittoja ja parantavat kaupunkikuvan siisteyttä. Suomen kaltaisessa markkinassa, jossa autojen saatavuus ja käyttökustannukset ovat merkittävä taloudellinen tekijä, sähköpotkulaudat toimivat houkuttelevana vaihtoehtona lyhyisiin kaupunkimatkoihin. Vaikutus näkyy myös autoliikkeiden myyntikäyttäytymisessä ja liikkumispalvelujen kysynnässä: lyhyiden ajomatkojen siirtyminen mikromobiliteettiin voi pienentää autoilun kasvua kaupungin keskustassa.

Tutkimuksen havainnot ja kansainvälinen vertailu

Tutkimuksen mukaan 38 % jaettujen mikromobiilipalvelujen malleista toimii vapaalla pysäköinnillä, kun taas 30 % hyödyntää virtuaaliasemia. Vapaan pysäköinnin suosio on maailmanlaajuisesti suurin, mutta sen osuus on laskussa etenkin suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Aineisto kattaa 52 maata, mukana myös Suomea lähellä olevia markkinoita kuten Lietuva (Vilniuje ja Kaune) sekä kauempana Japan ja Uusi-Seelanti.

Ajoneuvot: tekniset tiedot, muotoilu ja suorituskyky

Tavallisen jaetun sähköpotkulaudan tekniset ominaisuudet vaikuttavat käyttökelpoisuuteen: moottoriteho 250–500 W, huippunopeus 20–25 km/h, toimintamatka 25–50 km (riippuen akusta ja kuormasta) sekä paino 12–20 kg. Suunnittelu painottaa kestävyyttä ja helppoa huollettavuutta, kun taas markkinointi sijoittaa laudan kaupungin liikkumisen täydentäjäksi suhteessa polkupyöriin ja sähkömopoon. Suomessa kuluttajat kiinnittävät myös huomiota sää- ja talvikestävyteen, mikä vaikuttaa mallivalikoimaan ja hinnanmuodostukseen.

Markkinointi ja markkinapaikat: Suomi vs. Lietuva ja muu Eurooppa

Suomessa ja Suomessa toimivissa yrityksissä hinnoittelu on sidottu paikallisiin kustannuksiin: ajanaikaiset hinnat ja kuukausitilaukset kilpailevat autoilun kustannusten kanssa. Vertailussa Lietuva ja muu Baltia näyttävät nopeaa kasvua erityisesti Vilniuje ja Kaune, missä jakelu on tiheämpää ja kokeiluja toteutetaan aktiivisemmin. Euroopan mittakaavassa GPS-pohjaiset virtuaaliasemat ovat yleistymässä suurissa kaupungeissa, mikä näkyy myös palveluntarjoajien markkinastrategioissa.

Mitä tämä merkitsee suomalaisille kuluttajille ja autoalan ammattilaisille?

Autokauppiaiden ja kaupunkisuunnittelijoiden kannattaa seurata mikromobiliteetin kehitystä, koska se muuttaa lyhyiden liikkumistarpeiden dynamiikkaa. Sähköpotkulaudat eivät korvaa autoa suurperheelle maaseudulla, mutta ne vähentävät paikallista autoilutarvetta kaupungissa ja tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia huollon, latauksen ja älykkään pysäköinnin alueilla.

Lisätietoja löytyy tutkijoiden raportista "Exploring diversity of shared micromobility market: A comparison across 52 countries" sekä aiemmista alan julkaisuista. Tutkimus avaa konkreettisia malleja, joiden avulla myös suomalaisissa kaupungeissa voidaan hallita mikromobiliteettia tehokkaammin ilman fyysisten telakointijärjestelmien laajaa rakentamista.