Saako suojatiellä pyöräillä? Säännöt yhä monella hukassa

Pyöräilyn liikennesäännöt aiheuttavat edelleen epävarmuutta suomalaisille tienkäyttäjille. Liikenneturvan toukokuussa teettämä kysely kertoo, että monella on puutteellinen tai virheellinen käsitys siitä, missä polkupyörällä saa ajaa ja milloin pyöräilijän on väistettävä muuta liikennettä.

Erityisesti suojatie herättää hämmennystä. Kyselyn perusteella vain kaksi viidestä vastaajasta tiesi oikein, saako suojatien ylittää pyörällä ajaen. Yleinen väärinkäsitys on, että suojatie olisi aina tarkoitettu vain jalankulkijoille ja että pyörällä ajaminen sen yli olisi kiellettyä.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutin mukaan tieliikennelaki sallii ajoradan ylittämisen suojatietä pitkin myös ajoneuvolla, ja polkupyörä kuuluu ajoneuvoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pyöräilijällä olisi automaattisesti etuajo-oikeus suojatiellä.

Väistämisvelvollisuus määräytyy tilanteen, liikennemerkkien, tiemerkintöjen ja liikennevalojen mukaan. Jos ajoradalla kulkeva liikenne ei ole väistämisvelvollinen, pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä muuta liikennettä. Tilanne muuttuu, jos pyöräilijä taluttaa pyöräänsä: silloin hän on jalankulkija, jolle ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku, kun hän on suojatiellä tai aikoo mennä sille.

Jalkakäytävä ei ole aikuisen pyöräilyväylä

Kysely osoittaa, että moni tuntee alle 12-vuotiaita koskevan säännön: lapsi saa pyöräillä jalkakäytävällä. Sen sijaan osa aikuisista tulkitsee sääntöä liian väljästi. Vastaajista 23 prosenttia uskoi, että myös aikuinen voisi ajaa jalkakäytävällä, jos hän varoo jalankulkijoita ja kokee ajoradan liikenteen vaaralliseksi.

Näin ei kuitenkaan ole. Aikuisen pyöräilijän paikka ei ole jalkakäytävällä, ellei kyse ole erikseen pyöräilylle osoitetusta väylästä. Jos pyörätietä ei ole, pyöräilijän tulee käyttää oikeanpuoleista piennarta. Mikäli ajokelpoista piennarta ei ole, pyöräily tapahtuu ajoradalla.

Ajoradalla pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja muiden joukossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tasa-arvoisessa risteyksessä väistetään oikealta tulevaa liikennettä, punaisiin liikennevaloihin pysähdytään ja suojatiellä olevalle jalankulkijalle annetaan esteetön kulku. Samat perusperiaatteet koskevat niin pyöräteiden kuin ajoratojen risteyksiä.

Pyöräkaista, pyörätie ja pyöräkatu eivät tarkoita samaa

Myös pyöräliikenteen väylien nimet menevät helposti sekaisin. Liikenneturvan kyselyssä 65 prosenttia vastaajista tiesi, että pyörätie, pyöräkaista ja pyöräkatu ovat eri asioita.

Pyöräkaista on osa ajorataa

Pyöräkaista tarkoittaa ajoradasta pyöräliikenteelle varattua osaa. Se osoitetaan tiemerkinnöillä ja joissakin tapauksissa myös liikennemerkeillä. Pyöräkaistalla kuljetaan oikeanpuoleisen liikenteen mukaisesti. Vastaantulevan liikenteen puolella olevaa pyöräkaistaa ei saa käyttää ajosuuntansa vastaisesti.

Pyöräkadulla autoilijan on annettava tilaa pyöräilijälle

Pyöräkatu on oma katutyyppinsä. Sillä autoilijan on huomioitava, että pyöräilijöille on annettava esteetön kulku. Pyöräkatu poikkeaa siis tavallisesta kadusta siinä, että pyöräliikenteen asema on korostettu ja autoilijan on sovitettava ajonsa sen mukaan.

Pyörätie merkitään aina liikennemerkillä

Pyörätie voi olla tien osa tai kokonaan erillinen väylä, joka on tarkoitettu pyöräliikenteelle. Se merkitään aina liikennemerkillä. Pyörätie voi kulkea omana väylänään, jalkakäytävän rinnalla tai yhdistettynä jalankulun kanssa samaan väylään.

Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä pyöräilijän on ajettava oikeassa reunassa samaan tapaan kuin ajoradalla. Ohittaminen tapahtuu vasemmalta, ja jalankulkijoille on jätettävä riittävästi turvallista tilaa. Tämä korostaa ennakoivan ja rauhallisen ajotavan merkitystä erityisesti vilkkailla kaupunkialueilla.

Liikenneturvan mukaan suomalaisten liikennesääntöjen tuntemusta selvitettiin toukokuussa 2026. Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1040 henkilöä, joista 70 prosenttia kertoi autoilevansa.