Holtiton sähköpotkulautailu johtaa Uudellamaalla vuosittain satoihin sairaalahoitoa vaativiin onnettomuuksiin. Liikenneturva, HUS, Hätäkeskuslaitos ja Helsingin pelastuslaitos ovat yhdistäneet voimansa opetuksellisessa lyhytelokuvassa, jonka tavoitteena on kannustaa erityisesti nuoria tekemään liikenteessä turvallisempia valintoja.
Opettajille suunnattu video tarjoaa välineen sähköpotkulautailun turvallisuudesta keskustelemiseen kouluissa. Sen avulla voidaan käsitellä muun muassa päihteiden, liian suuren tilannenopeuden, kypärän käytön ja matkustajan kuljettamisen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.
HUS-alueella 400–500 päivystyskäyntiä vuodessa
Pelkästään HUSin toiminta-alueella sairaaloiden päivystyksiin päätyy vuosittain arviolta 400–500 henkilöä sähköpotkulautaonnettomuuden jälkeen. Osa vammoista on lieviä, mutta joukossa on myös vakavia pää-, kasvo- ja raajavammoja.
Suu- ja leukakirurgian professori Johanna Snäll korostaa, etteivät onnettomuuksien seuraukset rajoitu sairaalassa annettavaan hoitoon. Vamma voi muuttaa loukkaantuneen ja hänen läheistensä elämää pitkäksi aikaa. Esimerkiksi pään alueen vammasta voi jäädä pysyviä oireita, jotka vaikuttavat ulkonäköön, liikkumiseen, työkykyyn ja arjessa selviytymiseen.
Nuorelle, aiemmin terveelle ihmiselle pitkä sairaalahoito, aivovamman jälkioireet tai kävelykyvyn menetys merkitsevät suurta muutosta. Samalla jokainen onnettomuus kuormittaa terveydenhuoltoa.
Päihtyneenä ajaminen korostuu tilastoissa
Liikenneturvan kyselyn perusteella 91 prosenttia suomalaisista pitää sähköpotkulaudalla ajamista päihtyneenä turvallisuusriskinä. HUSin tilastojen mukaan aivovamman saaneista sähköpotkulautailijoista 82 prosenttia oli onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä vain noin joka kymmenes käytti kypärää.
Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi muistuttaa, että sähköpotkulautailija voi vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen jo ennen matkan alkamista. Ajamaan pitäisi lähteä vain selvin päin, kypärä päässä ja tilanteeseen sopivalla nopeudella. Myös kaverille on varattava oma lauta, sillä kahden henkilön ajaminen samalla sähköpotkulaudalla lisää kaatumisriskiä.
Päihtyneenä sähköpotkulaudalla kotiin lähteminen voi tuntua hetken mielijohteesta helpolta ratkaisulta, jos paluumatkaa ei ole suunniteltu etukäteen. Turvallisempia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi taksi, joukkoliikenne tai selvän ystävän järjestämä kyyti.
Päihtynyt potilas vaikeuttaa ensihoitoa
Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidon mukaan voimakkaasti päihtyneen vammautuneen tutkiminen ja hoitaminen on usein haastavampaa kuin selvin päin olevan potilaan. Potilaan vointi ja yhteistyökyky voivat vaikeuttaa tilanteen arviointia, ja sähköpotkulautaonnettomuudessa vammoja voi olla samanaikaisesti useita, kuten haavoja ja murtumia.
Onnettomuus voi vaurioittaa myös sähköpotkulaudan akkua. Vaurioitunut akku saattaa syttyä palamaan ja aiheuttaa tulipalon, minkä vuoksi laitteen kuntoa on seurattava myös kolarin tai rajun kaatumisen jälkeen. Pelastuslaitos on päivittänyt toimintamallejaan ja kehittänyt valmiuksiaan akkupaloihin varautumiseksi.
Hätätilanteessa soita aina numeroon 112
Sähköpotkulautaonnettomuudessa tai muussa kiireellisessä hätätilanteessa apu hälytetään soittamalla numeroon 112. Hätäpuhelun soittajan ei tarvitse tietää etukäteen, tarvitaanko paikalle ensihoitoa, pelastuslaitosta vai poliisia. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen ja välittää tarvittavan avun.
Hätäkeskuslaitoksen sidosryhmäasiantuntija Patrick Tiainen muistuttaa, että kuka tahansa voi tehdä hätäilmoituksen. Puhelussa tärkeintä on vastata päivystäjän kysymyksiin ja noudattaa annettuja ohjeita. Avun pyytämistä ei pidä epäröidä, sillä soittamatta jättäminen voi pahentaa seurauksia.
Liikenneturvan kysely toteutettiin marraskuussa 2025. Verianin tekemään tutkimukseen vastasi yhteensä 1 005 suomalaista.
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.