EU vaatii Britannialta Kiina-sähköautojen tullien nostoa

Financial Timesin mukaan Bryssel on kehottanut Andy Burnhamin hallitusta nostamaan Kiinassa valmistettujen sähköautojen tullit Euroopan unionin kauppatoimia vastaavalle tasolle. Lehti viittaa kahteen neuvotteluista perillä olevaan henkilöön. Viesti on suoraviivainen: mukautukaa EU:n tullitasoon tai menettäkää Isossa-Britanniassa toimivien toimitusketjujen etuuskohtelu unionin Euroopassa valmistettu -sääntöjen piirissä.

Välitön ongelma on suojatoimien ero: EU määräsi vuonna 2024 Kiinassa valmistetuille sähköautoille enintään 45 prosentin tasoitustullit normaalin 10 prosentin tuontitullin lisäksi, kun taas Britannia ei ole ottanut käyttöön vastaavia toimia. Ero on auttanut kiinalaisia automerkkejä kasvattamaan osuutensa noin 16 prosenttiin Britannian uusien autojen markkinoista. Bryssel pelkää, että järjestelyä voitaisiin hyödyntää ajoneuvojen ohjaamiseen sisämarkkinoille ilman EU:n tullimaksuja.

Tulliliittoehdotus jakaa Brysselin ja Lontoon

Financial Timesin mukaan eurooppalaiset virkamiehet kannattavat yksinkertaista ratkaisua: Britannian liittymistä tulliliittoon. Tämä poistaisi tullieron ja yhdenmukaistaisi Britannian säännöt EU:n Euroopassa valmistettu -järjestelmän kanssa. Lehden mukaan Lontoo on käyttänyt viikkoja lobatakseen sen puolesta, että Britannian toimitusketjut tunnustettaisiin eurooppalaisiksi ilman tätä askelta.

Brysselin huoli on käytännönläheinen, ei teoreettinen. Päättäjät eivät näe nykyjärjestelyä avoimena markkinana, vaan mahdollisena sääntelemättömänä reittinä sisämarkkinoille. Jos Britannian tullit pysyvät alempina, Kiinassa valmistettuja sähköautoja voitaisiin toimittaa Britanniaan ja viedä sieltä EU:hun ilman unionin tasoitustullien maksamista.

Poliittiset kompromissit ovat selviä. EU:n toimien seuraaminen merkitsisi tullimuurin pystyttämistä, mikä suojelisi Manner-Euroopan valmistajia mutta rajoittaisi edullisempien kiinalaismallien saatavuutta Britannian autoliikkeissä. Markkinoiden pitäminen avoimina säilyttäisi kuluttajien valinnanvaran ja teollisten investointien virran, mutta voisi etäännyttää kauppakumppaneita ja johtaa Britannian alkuperää olevien tuotteiden vientirajoituksiin.

Britannialla on ennakkotapaus linjan muuttamisesta kustannusten kasvaessa. Vuonna 2026 Yhdistynyt kuningaskunta kaksinkertaisti terästullinsa 50 prosenttiin ja puolitti kiintiöt mukaillen EU:n vastausta Kiinan vauhdittamaan maailmanlaajuiseen teräksen ylitarjontaan. Autoteollisuudessakin on omat varoitusmerkkinsä: Nissanin Euroopan-johtaja Massimiliano Messina on varoittanut, että Britannia voi muuttua kiinalaisten ajoneuvojen kauttakulkureitiksi EU:hun. Raporttien mukaan Britannian ministerit houkuttelevat aktiivisesti kiinalaisia investointeja autotehtaisiin, ja keskusteluissa on ollut myös Cheryn tuotanto Nissanin Sunderlandin tehtaalla.

Nämä ristiriitaiset paineet jättävät Lontoolle kaksijakoisen valinnan. Se voi painottaa edullisten tuontiautojen ja ulkomaisten investointien lyhyen aikavälin hyötyjä tai linjautua Brysselin kanssa ja hyväksyä tiiviimpään talouskoordinaatioon liittyvät kaupan suojatoimet. Financial Timesin raportointi viittaa siihen, että Bryssel on valmis valvomaan linjaustaan käsittelemällä EU:n sääntöihin mukautumattomia Britannian toimitusketjuja Euroopassa valmistettu -järjestelmän ulkopuolisina.

Vuonna 2024 käyttöön otetut EU:n tasoitustullit Kiinassa valmistetuille sähköautoille voivat nousta 45 prosenttiin, ja ne ovat yhä kiistan ytimessä. Brysselin vaatimus Britannian vastaavista toimista on vauhdittanut viimeisimpiä neuvotteluja ja lobbausta.