Polttomoottoriauton pysäköinnistä sähköauton latauspaikalle halutaan pääkaupunkiseudulla sekä nuorten ja hyvätuloisten keskuudessa muita useammin tavallista korkeampi valvontamaksu. SPATY ry:n kyselyssä korotettua maksua kannatti 23 prosenttia kaikista vastaajista.
Enemmistö, lähes kaksi kolmesta vastaajasta (64 %), piti nykyistä valvontamaksua riittävänä tai ei halunnut latauspaikoille lainkaan valvontaa.
Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevista talouksista 18 prosenttia kannatti maksun korottamista. Samassa tuloryhmässä suhtauduttiin kuitenkin jyrkimmin myös valvonnan poistamiseen kokonaan: 21 prosenttia ei halunnut latauspaikoille minkäänlaista valvontaa. Osuus oli koko aineiston suurin.
Ylemmät toimihenkilöt jakautuvat kahteen leiriin
Ammattiasema vaikutti myös näkemyksiin latauspaikkojen väärinkäytöstä. Ylemmistä toimihenkilöistä 35 prosenttia kannatti korotettua valvontamaksua, ja 19 prosenttia valitsi tiukimman ”kyllä, ehdottomasti” -vaihtoehdon. Kaikista vastaajista sitä kannatti 9 prosenttia.
Ylemmistä toimihenkilöistä yhtä suuri osuus, 19 prosenttia, haluaisi kuitenkin luopua latauspaikkojen valvonnasta kokonaan.
SPATY ry:n hallituksen puheenjohtajan Christian Metsärannan mukaan tulos kertoo tietyn ryhmän ristiriitaisesta suhtautumisesta sääntöihin ja omaisuuteen.
”Hyvätuloinen ja johtavassa asemassa oleva suomalainen on tottunut siihen, että selkeät pelisäännöt suojaavat hänen omaa etuaan. Silloin tiukka valvonta tuntuu oikeutetulta. Sama ihminen kuitenkin vierastaa sääntöjä, jotka rajoittavat hänen valintojaan. Siksi tämä ryhmä löytyy molemmista ääripäistä yhtä aikaa: se haluaa suojaa itselleen, mutta ei kahleita”, Metsäranta sanoo.
Pääkaupunkiseudulla valvontaa kannatetaan eniten
Asuinpaikka jakoi mielipiteitä lähes yhtä paljon kuin tulotaso. Pääkaupunkiseudulla korotettua maksua latauspaikan väärinkäytöstä kannatti 31 prosenttia vastaajista. Turussa, Tampereella ja Oulussa osuus oli 19 prosenttia.
Tiukimman ”kyllä, ehdottomasti” -vaihtoehdon valitsi pääkaupunkiseudulla 12 prosenttia vastaajista. Turussa, Tampereella ja Oulussa osuus jäi alle viiteen prosenttiin.
Turun, Tampereen ja Oulun asukkaista 59 prosenttia piti nykyistä valvontamaksua riittävänä. Pääkaupunkiseudulla samaa mieltä oli 44 prosenttia.
Metsärannan mukaan ero ei johdu sähköautojen määrästä vaan asumismuodoista.
”Pääkaupunkiseudulla moni asuu kerrostalossa, jossa ei ole omaa pihaa eikä omaa latauspistettä. Silloin yhteisestä latauspaikasta tulee niukka resurssi, jota moni haluaa suojella tiukalla valvonnalla. Muualla Suomessa autoilija lataa auton usein omalla pihallaan, jolloin kadunvarren latauspaikan väärinkäyttö ei kosketa omaa arkea yhtä suoraan”, Metsäranta sanoo.
Nuoret kannattavat korotettua maksua senioreita useammin
Ikä vaikutti suoraan suhtautumiseen. Mitä nuorempi vastaaja oli, sitä useammin hän kannatti korotettua valvontamaksua. 18–24-vuotiaista korotusta kannatti 30 prosenttia, kun yli 65-vuotiaista sitä kannatti 18 prosenttia.
Metsärannan mukaan ero heijastaa sukupolvien erilaista suhdetta sähköautoiluun.
”Nuorempi sukupolvi on kasvanut aikana, jolloin sähköautoilu ja sen infrastruktuuri ovat itsestäänselvyys. Latauspaikan väärinkäyttö näyttäytyy heille vakavampana rikkeenä kuin vanhemmalle sukupolvelle, joka on tottunut polttomoottoriautoihin ja perinteisiin pelisääntöihin. Jos lataus on omassa arjessa merkittävässä roolissa, sen vaikeutuminen ärsyttää herkemmin”, hän sanoo.
Tutkimusyhtiö Bilendi toteutti kyselyn SPATY ry:n toimeksiannosta huhtikuussa 2026. Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista, ja otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Vastaajista noin 13 prosenttia ilmoitti, ettei käytä autoa.
Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.