Sähköautojen akkukorjaukset kuumentavat keskustelua

Käytettyjen sähköautojen akkujen korjaamisesta on syntynyt Suomessa kiivas keskustelu. Alan toimijat ovat huolissaan siitä, että uudet viranomaisohjeet tekevät käytettyjen akkuosien hyödyntämisestä korjauksissa erittäin hankalaa. Traficomin mukaan sähköautojen akkukorjauksia ei olla kieltämässä, mutta korjatun tai uudelleenvalmistetun akun vaatimustenmukaisuus on pystyttävä osoittamaan.

Keskustelu kärjistyi perjantaina 28.8., kun Kokkolan Autohuollon Jesse Haapala julkaisi videon, jossa hän vetosi sähköautojen akkujen korjaamisen puolesta. Haapalan mukaan uudet ohjeet voivat käytännössä lopettaa käytettyjen sähköautojen akkukorjaukset nykyisessä muodossaan, jos korjauksissa käytetään käytettyjä akkumoduuleja tai muita kierrätettyjä osia.

Haapalan mukaan ongelman ytimessä on käytettyjen ajoakkujen uudelleenkäyttöön liittyvä byrokratia. Jos korjaamo joutuu toimimaan akun uudelleenvalmistajana, sille voi siirtyä laaja valmistajan vastuu. Tämä lisää vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen, testaukseen ja dokumentointiin liittyvää työtä.

Aiheesta on käynnistetty myös kansalaisaloite nimeltä Oikeus sähkö- ja hybridiautojen turvalliseen korjaamiseen ja akkumoduulien uudelleenkäyttöön. Aloite on kerännyt lyhyessä ajassa yli 30 000 allekirjoitusta. Yksi aloitteen tekijöistä on Jesse Haapala.

Uusi ohje perustuu EU:n akkuasetukseen

Traficom, Lupa- ja valvontavirasto eli LVV sekä Tukes julkaisivat 3. heinäkuuta ohjeen ajoakkujen käsittelystä ja uudelleenkäytöstä. Ohjeistuksen taustalla ovat Euroopan unionin uusi akkuasetus sekä suomalaisten viranomaisten tulkinnat sen soveltamisesta.

Kansalaisaloitteen mukaan suomalainen viranomaistulkinta on liian tiukka. Yksittäisen akkumoduulin vaihtaminen voi olla korjaamolle teknisesti tavanomainen toimenpide, mutta jos korjaus poikkeaa autonvalmistajan ohjeista, se voidaan tulkita akun uudelleenvalmistukseksi. Tällöin korjaamolle voi aloitteen mukaan syntyä täysi valmistajan vastuu.

Kriitikoiden mielestä tämä tekee riippumattomasta akkukorjaamisesta hallinnollisesti ja taloudellisesti lähes mahdotonta. Erityisen ongelmallisena pidetään tilannetta, jossa toimiva käytetty moduuli voitaisiin teknisesti asentaa autoon ja hyväksyä mittauksin, mutta sen käyttöön liittyvä sääntelyprosessi on huomattavasti raskaampi kuin itse korjaustyö.

Kiista koskee korjaamisen ja uudelleenvalmistuksen rajaa

Kansalaisaloitteessa vedotaan EU:n akkuasetukseen (EU) 2023/1542. Aloitteen tekijöiden mukaan asetus ei rinnasta yksittäisen akun osan korjaamista akun uudelleenvalmistukseen. Uudelleenvalmistukselle on asetettu tiukat ehdot, joihin voi kuulua esimerkiksi akun kennojen purkaminen ja kapasiteetin palauttaminen 90 prosenttiin.

Aloitteen mukaan moduulin vaihtaminen ei täytä näitä uudelleenvalmistuksen tunnusmerkkejä. Aloitteen tulkinnan mukaan korjattu akku on tuote, jonka turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus varmistetaan testaamalla ja dokumentoimalla. Sitä ei pitäisi kohdella samalla tavalla kuin kokonaan uutena valmistettua akkua.

Lisäksi aloitteessa katsotaan, että kansallinen tulkinta on ristiriidassa EU:n ajoneuvojen kiertotalousasetuksen (EU) 2026/1738 tavoitteiden kanssa. Sen hengessä riippumattomille korjaamoille pitäisi turvata pääsy korjaustietoihin ja edistää käyttökelpoisten osien uudelleenkäyttöä.

Huolena on, että vaurioituneet mutta korjauskelpoiset akkumoduulit päätyvät murskattaviksi ja kuljetettaviksi ulkomaille sen sijaan, että niitä voitaisiin käyttää varaosina. Kansalaisaloitteen mukaan käytettyjen moduulien palauttaminen varaosamarkkinoille on Suomessa tehty liian raskaaksi ja epäselväksi.

Turvallisuusvaara harmaan talouden kasvaessa

Aloitteen mukaan korjaamisen liiallinen rajoittaminen voi synnyttää alalle harmaata taloutta. Jos laillinen ja valvottu korjaaminen käy liian vaikeaksi, osa töistä saattaa siirtyä toimijoille, joiden pätevyydestä, menetelmistä ja dokumentoinnista ei ole riittävää varmuutta.

Tämä voi puolestaan heikentää korkeajänniteakkujen turvallisuutta. Sähköauton akku on ajoneuvon keskeinen turvallisuusjärjestelmä, joten sen korjaaminen pitäisi tehdä hallitusti ja asianmukaisesti. Kiistan osapuolet ovatkin eri mieltä ennen kaikkea siitä, millainen sääntely takaa turvallisuuden tehokkaimmin.

Traficom vastasi akkukorjauksia koskeviin kysymyksiin

Traficomin viestinnästä kysymyksiin vastasi Alma News Median autotoimitukselle johtava asiantuntija Timo Ojala. Traficom on kuitenkin vain yksi kolmesta viranomaisesta, jotka liittyvät ajoakkujen käsittelyä ja kierrätystä koskevaan ohjeistukseen. Osa kysymyksistä kuuluu LVV:n toimivaltaan.

Traficom kiistää tulkinnan, jonka mukaan käytettyjen sähkö- ja hybridiautojen akkukorjaukset loppuisivat kokonaan. Viraston mukaan autoon ei tarvitse asentaa ainoastaan autonvalmistajan valmistamaa tai korjaamaa akkua. Jos korjauksen yhteydessä kuitenkin valmistetaan uusi akku tai akkukokonaisuus, sen vaatimustenmukaisuus on pystyttävä osoittamaan.

Juuri tämä herättää alan toimijoissa huolta. Haapalan mukaan vaatimustenmukaisuuden osoittaminen voi olla pienelle korjaamolle erittäin kallis ja monimutkainen prosessi, etenkin silloin, kun kyse on yhden moduulin vaihtamisesta eikä kokonaan uuden akun valmistamisesta.

Traficomin mukaan LVV on laatinut ohjeistuksen yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Ohjeessa kerrotaan olevan useita käytännön esimerkkejä autokorjaamoille. Kritiikin mukaan esimerkit johtavat kuitenkin tulkintaan, jossa myös tavanomainen akkukorjaus voi joutua uudelleenvalmistusta koskevan menettelyn piiriin.

Entä jo korjatut sähköautot?

Traficomilta kysyttiin myös, miten uudet ohjeet vaikuttavat autoihin, joissa on jo käytetty akku tai käytetty akkumoduuli. Voiko aiemmin korjattu auto läpäistä katsastuksen, jos korjaus on tehty valmistajan ohjeista poikkeavalla tavalla?

Traficomin mukaan katsastuksessa arvioidaan ajoneuvon turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta myös korkeajännitejärjestelmän osalta. Viraston esimerkin mukaan valmistajan ohjeiden vastaisesti korjattu akku ei välttämättä kuulu valmistajan akkua koskevien takaisinkutsujen piiriin, jos akussa havaitaan myöhemmin valmistajan tunnistama virhe.

Vastaus ei suoraan ratkaise sitä, meneekö aiemmin korjattu auto katsastuksesta läpi. Sen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että valmistajan ohjeista poikkeava korjaus voi joissakin tapauksissa vaikuttaa ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden arviointiin.

EU-maissa sama lainsäädäntö, käytännön tulkinnat kiinnostavat

Traficomin mukaan EU:n akkuasetus on suoraan sovellettavaa ja velvoittavaa lainsäädäntöä kaikissa jäsenmaissa. Jos Suomeen tuodaan auto, johon on lähtömaassa asennettu käytetty vaihtoakku tai -moduuli, ajoneuvo voidaan viraston mukaan rekisteröidä. Auto on tällöin käytävä rekisteröintikatsastuksessa, jossa sen vaatimustenmukaisuus tarkastetaan.

Traficom ei ottanut kantaa siihen, kuinka sääntely vaikuttaisi sähköautojen korjaustoimintaan tai autokauppaan tilanteessa, jossa korjaukset keskittyisivät käytännössä autonvalmistajille. Ojalan mukaan akkuasetus selkeyttää akkujen kierrätystä ja mahdollistaa akkujen elinkaaren jäljitettävyyden. Samalla Traficom kannustaa alan toimijoita ja viranomaisia jatkamaan keskustelua.

Kysymykset käytettyjen akkujen päätymisestä jätteeksi ohjattiin LVV:lle, koska aihe kuuluu sen toimivaltaan. Akkukorjauksia käsittelevästä kokonaisuudesta on luvassa myöhemmin lisää taustatietoa Lupa- ja valvontaviraston kommenttien perusteella.