Sähköautotuet vertailussa Suomessa, Saksassa ja Norjassa

Sähköautoilun vauhti vaihtelee Euroopassa huomattavasti, vaikka täyssähköisten autojen osuus uusista rekisteröinneistä kasvaa monessa maassa. Suomi, Saksa ja Norja tarjoavat tästä selkeän vertailukohdan: Norja on jo pitkällä sähköistymisessä, Suomi etenee tasaisesti mutta pienemmillä kannustimilla, ja Saksassa sähköautoihin siirtyminen on ollut Pohjoismaita hitaampaa.

Suomessa käytettyjen sähköautojen kauppa piristyi alkuvuonna selvästi, vaikka koko autoala on ollut vaikeassa tilanteessa. Tammi–huhtikuussa käytettyjen sähköautojen myynti kasvoi 54,4 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tämä kertoo siitä, että sähköauto kiinnostaa suomalaisia myös uutena ostettavan auton sijaan käytettynä vaihtoehtona.

Vuoden alusta Suomen täyssähköautojen määrä on kasvanut yli 13 000 autolla. Liikenteessä on nyt runsaat 177 000 täyssähköautoa, ja ladattavia henkilöautoja on noin kaksinkertainen määrä. Teknologiateollisuuden tilastojen mukaan ladattavien henkilöautojen osuus koko autokannasta on jo hieman yli 13 prosenttia. Uusista alkuvuonna ensirekisteröidyistä henkilöautoista vajaa puolet oli täyssähköisiä.

Lyhyesti

• Käytettyjen sähköautojen myynti kasvoi Suomessa alkuvuonna 54,4 prosenttia.
• Suomen täyssähköautokanta on kasvanut vuoden alusta yli 13 000 autolla.
• Ladattavat henkilöautot muodostavat runsaat 13 prosenttia Suomen autokannasta.
• Norjassa sähköautoja on jo noin miljoona, Suomessa runsaat 177 000.
• Saksassa uusi sähköautotuki voi olla kotitaloudesta riippuen 3 000–6 000 euroa.

Suomi etenee, mutta tukitaso jää vaatimattomaksi

Suomessa sähköautoiluun siirtymistä tuetaan useilla keinoilla, mutta tukien tasoa pidetään autoalalla maltillisena. Vuoden 2026 alusta lähtien käytössä on ollut romutuspalkkio, jonka avulla nolla- tai vähäpäästöisen auton ostaja voi saada 2 000–2 500 euron tuen. Ehtona on, että romutettava auto on vähintään 10 vuotta vanha. Täyssähköautoon vaihdettaessa tuki voi olla 2 500 euroa.

Lisäksi kotitaloudet voivat hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta tukea latausinfrastruktuurin rakentamiseen kiinteistöilleen. Työsuhdeautoissa sähköautoilua kannustaa 170 euron alennus auton kuukausittaisesta verotusarvosta. Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio arvioi kuitenkin, että Suomen kannustimet ovat kansainvälisessä vertailussa heikot. Hänen mukaansa varsinaista laajaa hankintatukea ei Suomessa ole, vaikka työsuhdeautoihin liittyvä veroetu toimii käytännössä.

Suomen tilanne näyttää erilaiselta etenkin Norjaan verrattuna. Suomessa ja Norjassa henkilöautokanta on suunnilleen samankokoinen, noin 2,7 miljoonaa autoa. Ero sähköistymisessä on silti suuri: Norjassa sähköautoja on jo noin miljoona, kun Suomessa määrä on runsaat 177 000.

Norja on sähköautoilun edelläkävijä, mutta tuet vähenevät

Norja on pitkään ollut sähköautoilun eurooppalainen esimerkkimaa. Sähköautojen suuri osuus on syntynyt vuosien aikana vahvojen kannustimien ja verotuksellisten etujen avulla. Nyt tukia on kuitenkin alettu kiristää. Vuodenvaihteessa Norjassa muutettiin arvonlisäverovapautuksen ehtoja niin, että aiempi 500 000 Norjan kruunun raja laski 300 000 kruunuun.

Kallion arvion mukaan Norjassa sähköautotuki voi poistua kokonaan jo ensi vuonna. Hän nostaa esiin, että viime vuoden joulukuussa sähköautoja rekisteröitiin Norjassa erittäin paljon, mutta tammikuussa rekisteröintimäärät jäivät lähes olemattomiksi. Tämä kertoo siitä, kuinka voimakkaasti tukien muutokset voivat vaikuttaa rekisteröintien ajoittumiseen.

Norjan kehitys osoittaa, että sähköautoilun yleistyminen ei perustu vain autojen tarjontaan, vaan myös verotukseen ja ostamisen kokonaiskustannuksiin. Kun sähköautojen etuja pienennetään, markkina reagoi nopeasti. Silti Norja on jo niin pitkällä, että sähköautojen osuus uusista autoista lähestyy lähes täyttä tasoa.

Saksassa sähköautojen osuus jää alle 20 prosenttiin

Saksassa sähköautoihin siirtyminen on selvästi hitaampaa kuin Pohjoismaissa. Karlsruhen teknologisen instituutin professori Martin Doppelbauerin mukaan sähköautojen rekisteröintiosuus Saksassa on tällä hetkellä hieman alle 20 prosenttia. Myös Euroopan keskiarvo on samalla tasolla. Hänen mukaansa lukemia ei voi verrata Norjan kaltaisiin Pohjois-Euroopan maihin, joissa sähköistyminen on edennyt paljon pidemmälle.

Euroopassa täyssähköisten henkilöautojen ensirekisteröinnit kuitenkin kasvoivat maaliskuussa 51 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tämä osoittaa, että sähköautojen osuus kasvaa laajemminkin, vaikka kehityksen nopeus vaihtelee maittain. Saksassa taustalla vaikuttavat sekä taloudelliset että poliittiset tekijät.

Autoilun suurmaassa täyssähköautoista ei peritä ajoneuvoveroa. Polttomoottoriautoista vero määräytyy muun muassa hiilidioksidipäästöjen ja moottorin perusteella, ja se voi nousta useisiin satoihin euroihin vuodessa. Auton ostaja maksaa kuitenkin normaalin arvonlisäveron myös sähköautosta.

Saksan uusi tuki kohdistuu perheille ja tulojen mukaan

Saksassa päätettiin keväällä uudesta sähköautotuesta, jonka suuruus määräytyy kotitalouden tulojen ja lasten määrän perusteella. Tavoitteena on auttaa pieni- ja keskituloisia kotitalouksia uuden sähköauton ostossa tai leasingissa. Liittovaltion tukea voi saada 3 000–6 000 euroa. Myös ladattavat hybridit voivat kuulua tuen piiriin, mutta niiden tukisummat ovat pienemmät.

Yleisenä lähtökohtana 3 000 euron perustukeen ovat oikeutettuja kotitaloudet, joiden verotettava vuositulo on enintään 80 000 euroa. Lapsiperheillä raja nousee 90 000 euroon. Suurin, 6 000 euron tuki on mahdollinen perheille, joissa on vähintään kaksi lasta ja joiden vuositulot ovat enintään 45 000 euroa. Yrityksille sähköautojen hankintaan on lisäksi tarjolla erityisiä veroetuja.

Professori Doppelbauer pitää Saksan uutta tukimallia myönteisenä, mutta huomauttaa, että tulorajat ovat melko matalat. Hänen arvionsa mukaan tuki ei siksi auta kovin suurta määrää perheitä. Lisäksi ne kotitaloudet, jotka täyttävät ehdot, ostavat uusia autoja todennäköisesti harvemmin ja suuntaavat usein käytettyjen autojen markkinoille.

Poliittinen keskustelu hidastaa muutosta Saksassa

Saksan autoteollisuus on edelleen vahvasti sidoksissa polttomoottoriautojen valmistukseen ja myyntiin. Tämä näkyy myös poliittisessa keskustelussa. Useat saksalaiset puolueet ovat vastustaneet toimia, jotka rajoittaisivat polttomoottoriautojen myyntiä tulevaisuudessa. Erityisesti liittokansleri Friedrich Merzin konservatiivinen CDU sekä laitaoikeistolainen AfD ovat nousseet esiin tässä keskustelussa.

Samaan aikaan julkisessa keskustelussa on levitetty harhaanjohtavia väitteitä niin sanottujen puhtaiden polttomoottoreiden mahdollisuuksista ja korostettu sähköautoihin liittyviä ongelmia, kuten akkujen haitallisuutta tai epäluotettavuutta. Doppelbauerin mukaan tällainen keskustelu on hämmentänyt kuluttajia ja voinut vahvistaa kielteisiä asenteita sähköautoilua kohtaan.

Alueelliset erot näkyvät Saksassa myös rekisteröinneissä. Länsi-Saksassa sähköautojen osuus rekisteröidyistä autoista on merkittävästi suurempi kuin maan itäosissa. Lähteen mukaan ero voi liittyä myös siihen, että oikeistopuolueilla on Itä-Saksassa vahvempi kannatus.

Energian hinta ja latausmahdollisuudet vaikuttavat valintaan

Taloudelliset kannustimet eivät ole ainoa sähköauton hankintaan vaikuttava tekijä. Myös sähkön hinta, polttoaineiden hinnat ja latausmahdollisuudet ohjaavat päätöksiä. Doppelbauerin mukaan energian hinnalla on suuri merkitys, kun kuluttajat vertailevat auton käyttökustannuksia. Kun bensiinin hinta nousi voimakkaasti, kiinnostus sekä uusiin että käytettyihin sähköautoihin kasvoi selvästi.

Sähköauton käyttökustannukset ovat hänen mukaansa usein polttomoottoriautoa matalammat. Jos kotitalous pystyy tuottamaan sähköä itse esimerkiksi aurinkopaneeleilla, sähköautoilusta voi tulla erityisen edullista. Suomessa latausmahdollisuudet ja julkinen suurteholatausverkosto ovat osa samaa kokonaisuutta, joka vaikuttaa sähköautoilun arkeen ja hankinnan mielekkyyteen.

Eurooppalaisten valmistajien asemaan vaikuttaa myös kilpailu. Kiinalaiset sähköautot ovat kasvattaneet osuuttaan Euroopassa, ja ne haastavat perinteisiä valmistajia etenkin hinnalla. Doppelbauer kertoo arvostavansa saksalaisia valmistajia ja arvioi Saksassa kehitettyjen ja valmistettujen sähköautojen kuuluvan markkinoiden parhaimmistoon. Ongelma on hänen mukaansa siinä, etteivät ne ole edullisimpia. Sähköautoissa hintaero halvempien kilpailijoiden ja saksalaisten mallien välillä näyttää erityisen suurelta.

Suomen, Saksan ja Norjan vertailu osoittaa, että sähköautoilun kasvu ei ole vain teknologinen kysymys. Tukipolitiikka, verotus, energian hinta, lataaminen ja poliittinen ilmapiiri vaikuttavat kaikki siihen, kuinka nopeasti autoilijat siirtyvät sähköön. Suomessa sähköautojen määrä kasvaa, mutta tukitaso jää selvästi monia muita maita vaatimattomammaksi. Norja on jo pitkällä, vaikka tukia puretaan. Saksassa uusi perheille suunnattu tuki pyrkii vauhdittamaan muutosta, mutta sähköistymisen tahti on yhä selvästi Pohjoismaita hitaampi.