Joka viides myöhästyy autopaikan puutteen vuoksi Suomessa

Uusi alan kysely paljastaa, että joka viides suomalainen on myöhästynyt tai perunut menoaan, koska autolle ei löytynyt parkkipaikkaa. Pysäköintiongelmat näkyvät erityisen voimakkaasti lapsiperheissä: puolison ja lasten kanssa asuvista yli kolmannes kertoo joutuneensa perumaan tai myöhästymään parkkipaikan puutteen vuoksi. Kyselyn teki pysäköintialaa edustava Spaty ry, ja siihen osallistui 1 000 vastaajaa; 13 % ei käytä autoa lainkaan.

Mistä on kyse? Poliittiset valinnat ja kaupunkikuva

Spatyn puheenjohtaja Christian Metsäranta korostaa, että pysäköintipaikkojen vähentäminen on pitkälti poliittinen valinta. Suurissa kaupungeissa pysäköinti on tehty vaikeaksi ja kalliiksi, mikä osaltaan siirtää kustannukset niille, joilla on vähiten joustoa aikatauluissaan. Pääkaupunkiseudulla sekä Turussa, Tampereella ja Oulussa noin joka neljäs vastaaja on kokenut ongelman; maalaiskunnissa osuus on vain 14 %.

Ammattiryhmät ja tuloluokat

Toimihenkilöt ovat erityisen haavoittuvia: noin 40 % heistä on kärsinyt parkkipaikkapulasta. Myös suurituloisista lähes kolmannes kertoo myöhästyneensä tai peruneensa menoaan. Metsäranta muistuttaa, että auto on monelle välttämätön erityisesti lasten kuskaamiseen, harrastuksiin ja työmatkoille — kun myös johtajat myöhästelevät, autopaikkapolitiikka ei vastaa arjen tarpeita.

Vaikutus autovalintoihin ja markkinoihin

Pysäköintiongelmat ohjaavat suomalaisten ostokäyttäytymistä: kaupunkilaiset suosivat yhä kompakteja automalleja, sähköautoja ja kaupunkimaastureita, joiden mitat ja kääntösäde helpottavat pysäköintiä. Suomen autokaupassa näkyy myös käytettyjen tuonti ja hintojen nousu; autohankintoja puntaroidaan suhteessa pysäköintimahdollisuuksiin ja latausinfrastruktuuriin. Suosituissa automalleissa tekniset ominaisuudet — toimintamatka, lämmitysjärjestelmät ja talvikestävyys — vaikuttavat ostovalintaan Suomessa enemmän kuin monessa Etelä-Euroopan maassa.

Suositut kokoluokat ja suorituskyky

Kompaktit hatchbackit ja pienemmät SUV:t pärjäävät kaupunkipysäköinnissä, kun taas suuremmat maasturit ja tila-autot kohtaavat rajoitteita. Sähköautojen akut ja lämmityksen kulutus vaikuttavat valintaan: lyhyemmät lataustauot ja riittävä toimintamatka ovat suomalaiselle kuluttajalle tärkeitä ominaisuuksia.

Vertailu kansainvälisesti ja Liettuan esimerkki

Eurooppalaisissa kaupungeissa trendi kohti pysäköintipaikkojen vähentämistä on laajaa. Vertailun vuoksi myös Lietuva ja Lietuvos automobilių rinka kohtaavat kaupunkiympäristöissä omat haasteensa: tilanne Vilniuje ja Kaune voi erota Suomesta pysäköintipolitiikan ja hintatason mukaan, ja se vaikuttaa myös siihen, miten vairuotojille Lietuvoje suunnattu tarjonta muotoutuu.

Mitä seuraavaksi?

Päätöksentekijöiden tulisi huomioida perheiden ja työssäkäyvien arki suunnitellessaan pysäköintipolitiikkaa. Autoteollisuuden ja kaupunkisuunnittelun välinen yhteistyö — esimerkiksi kompaktimpien mallien tarjonta, pysäköintiratkaisujen digitalisointi ja latausverkoston laajentaminen — voi helpottaa arkea ja vaikuttaa myös Suomen autokaupan kehitykseen.