Suomen ensimmäinen vetyrekka saapuu Ouluun 2026 - testi

Oulu nousee vetytalouden eturintamaan, kun Koulutuskuntayhtymä OSAO on tilannut hollantilaiselta Holthausen Clean Technologiesilta Suomen ensimmäisen tieliikenteeseen rekisteröitävän polttokennolla varustetun puoliperävaunun vetoauton. Ajoneuvon toimitus on suunniteltu elo–syyskuulle 2026 osana VISIOK-hankekokonaisuutta, jossa OSAO, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu kehittävät vihreän siirtymän tutkimus- ja oppimisympäristöjä.

Miksi hanke on merkittävä suomalaiselle liikenteelle?

Vetyrekka ei ole pelkkä koulutusväline: se toimii testialustana, jonka avulla kartoitetaan polttokennoteknologian soveltuvuutta erityisesti raskaaseen liikenteeseen pohjoisissa oloissa. Hanke vastaa suoraan kysymyksiin, joita suomalaiset kuljetusyritykset ja kunnalliset toimijat pohtivat siirtymässä kohti vähähiilistä logistiikkaa. Julkisen sektorin, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyö tuo myös turvaa kehitystyölle ja edistää kaupallisten ratkaisujen syntymistä.

Testausohjelma ja talvikestävyys

Yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa toteutettava testaus vertailee vety-, sähkö- ja dieselkäyttöisen raskaan kaluston energiankulutusta, toimintamatkaa, luotettavuutta ja käytettävyyttä eri kuljetustehtävissä. Erityishuomiota kiinnitetään talvitestaukseen: pakkasolosuhteissa polttokennon ja vetyjärjestelmien suorituskyky ja toimintavarmuus ovat ratkaisevia tekijöitä Suomen markkinassa.

Projektin vastuuhenkilöt korostavat, että vertailutestit kertovat, missä käyttövoimissa ja tehtävissä vetyratkaisut ovat taloudellisesti ja operatiivisesti kilpailukykyisimpiä.

Oppimisympäristö ja huoltovalmius

Vetyrekka integroidaan OSAOn ammatilliseen opetukseen: opiskelijat ja opettajat pääsevät harjoittelemaan vetyajoneuvojen huoltoa ja turvallisuuskäytäntöjä. Lisäksi OSAO rakentaa virtuaalisen huoltoympäristön, jossa voidaan simuloida vikatilanteita ja turvallisuuskriittisiä työvaiheita ennen käytännön töitä. Tämä kasvattaa huoltohenkilöstön osaamista ja vähentää riskejä, kun teknologiaa aletaan laajemmin ottaa käyttöön.

Tekniset perusasiat ja markkinointiasema

Polttokennovetoiset veturiyksiköt yhdistävät polttokennon ja energiavarastona toimivan akkupaketin. Ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat käytännössä nolla, ja ainoana pakokaasuna syntyy vesihöyryä. Toimintasäde ja energiankulutus riippuvat tankkien koosta, kuormasta ja ajoprofiilista; siksi käytännön mittaukset Suomessa ovat arvokkaita toiminnan mitoittamiseksi. Markkinassa vetyrekat asettuvat alkuvaiheessa kalliimpaan segmenttiin verrattuna diesel-kalustoon, mutta EU-tuki ja volyymikasvu voivat pudottaa kustannuksia tulevina vuosina.

Vaikutus suomalaisille kuluttajille ja logistiikkatoimijoille

Vaikka vetyajoneuvot kiinnostavat ensisijaisesti suuria kuljetusyrityksiä, niiden yleistyminen vaikuttaa koko autoteollisuuteen: koulutus-, huolto- ja varaosapalvelujen tarve kasvaa. Suomessa ja Pohjois-Euroopassa talvikestävyys ja huoltokustannukset ratkaisevat investointipäätöksiä. Suomen markkinalla etuna on vahva tutkimuspohja ja EU-rahoitus, mutta käytännön käyttöönotto vaatii polttoaineinfrastruktuurin rakentamista.

Vertailua Baltian suuntiin: Lietuva ja Lietuvos automobilių rinka

Vertailuna Baltiaan: Lietuvassa ja Lietuvos automobilių rinkassa keskitytään edelleen paljon käytettyihin diesel- ja bensiiniautoihin, vaikka sähköautojen kysyntä kasvaa erityisesti Vilniussa ja Kaunessa. Vetyinfrastruktuuri on siellä vähäisempi kuin Suomessa, joten raskaan vetyliikenteen käyttöönotto edellyttää sekä infrastruktuuri-investointeja että kansainvälistä yhteistyötä.

Hankkeen rahoitus ja seuraavat askeleet

VISIOK-hankekokonaisisuuden kokonaisbudjetti on yli 4 miljoonaa euroa, ja Oulun kaupunki osallistuu rahoitukseen. Seuraavaksi keskeisiä vaiheita ovat ajoneuvon toimitus 2026, laajat käyttö- ja talvikokeet sekä tulosten julkaisu ja siirto teolliseen käyttöön. Hanke luo pohjan vetytalouden osaamiskeskittymälle Pohjois-Suomeen ja tarjoaa arvokkaita oppimismateriaaleja niin koulutukselle kuin yrityksille.