Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle esiteltiin 13.2.2026 laaja selvitys Suomen raskaasta liikenteestä. Konsortion muodostivat muun muassa INFRA ry, SKAL, MTK, Metsäteollisuus ja Destia. Selvityksen ydinviesti on selkeä: kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät pitävät Suomen teollisuuden, kaupan ja rakentamisen liikkeessä, mutta heikentyvä tieverkko, energiamurros ja työvoimapula uhkaavat kilpailukykyä.

Miksi tämä koskettaa suomalaisia autoilijoita ja yrityksiä?

Suomessa jopa noin 90 % maitse kuljetetuista tonneista kulkee raskaalla kalustolla. Huonokuntoiset tiet nostavat kuljetuskustannuksia — arvioiden mukaan yli miljardin euron lisärasitus voi realisoitua seuraavan kymmenen vuoden aikana, ellei väyläverkkoa korjata. Tämä vaikuttaa suoraan tuotteiden hintoihin, jakelun luotettavuuteen ja myös kuorma-autojen kulutuskäyttäytymiseen. Polttoaine- ja huoltokustannukset, renkaiden kuluminen ja ajoneuvojen huoltoväli kasvavat huonokuntoisilla teillä.

Käyttövoimat: diesel, biokaasu ja sähkö – mitä suomalaiset valitsevat?

Raskaassa liikenteessä muutos käyttövoimissa kiihtyy. Perinteinen diesel säilyy valtavirran ratkaisuna pitkään, mutta biokaasun, biodieselin ja sähköisten kuorma-autojen rooli kasvaa. Sähkökuorma-autojen toimintasäde vaihtelee tyypillisesti 200–500 km kuormasta ja kokoonpanosta riippuen, ja niiden latausinfra vaatii tehoja 150–1000 kW tasolle käyttötilanteesta riippuen. Biokaasu tarjoaa välivaiheen, jossa CO2-päästöt putoavat ilman radikaalia muutosta ajonevotekniikkaan.

Tekniset näkökulmat ja ajoneuvospesifikaatiot

Suomalaisissa oloissa korostuvat robusti runkorakenne, korkea akselipaino, pitkän matkan polttoainetehokkuus ja talvikelpoisuus. Useat kotimaiset kuljetusyhtiöt ovat lisänneet kalustonsa mittoja ja massoja (suuremmat yhdistelmät ja akselijärjestelyt), mikä parantaa tonnikapasiteettia ja alentaa yksikkökustannuksia. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen kalusto painottuu kestävyyteen ja pitkän matkan suorituskykyyn enemmän kuin esimerkiksi tiheästi asutuissa Keski-Euroopan maissa.

Työvoima ja koulutus – kuljetusalan kilpailu osaajista

Kuljetusala kilpailee niukkenevasta työvoimasta muiden toimialojen kanssa. Ala tarvitsee laadukasta ammattikoulutusta, houkuttelevaa markkinointia ja uuden teknologian käyttöönoton helppoutta. Ilman toimivaa rekrytointia ja koulutusta jakelu- ja huoltoketjut kärsivät, mikä heikentää koko logistista ketjua.

Markkinavaikutukset: Suomi verrattuna Baltiaan ja Eurooppaan

Suomen autokanta ja raskaat ajoneuvot eroavat hinnoittelultaan ja saatavuudeltaan muista markkinoista. Esimerkiksi käytettyjen kuorma-autojen hinnat ovat nousseet Suomessa, mutta saatavuus saattaa olla parempi Liettuassa ja muissa Baltian maissa. Viittauksena kansainvälisiin markkinoihin: Lietuvos automobilių rinka ja tarjonta Vilniuje tai Kaune voivat tarjota suomalaisille yrityksille vaihtoehtoja hankintoihin ja huoltoihin kustannustehokkaasti. Vientikuljetukset pohjoismaista Baltiaan ja takaisin korostavat yhteistä logistiikkaketjua.

Mitä eduskunta ja yritykset voivat tehdä?

Tarvitaan pitkäjänteisiä investointeja tieverkkoon, tuki lataus- ja tankkausinfrastruktuurille sekä koulutusinvestointeja. Lainsäätäjillä on mahdollisuus luoda ennakoitavat ehdot, jotka turvaavat sekä kotimaisen teollisuuden kilpailuedun että logistisen toimintavarmuuden.

Yhteenveto: vaikutukset suomalaisille kuljettajille ja autoilijoille

Raskaan liikenteen kunto heijastuu suoraan kotimaan hintoihin, kuljetusajatavoihin ja ajoneuvovalintoihin. Suomalaiset kuljetusyritykset tarvitsevat toimivan tieverkon sekä tukea käyttövoimamuutokseen – muuten kilpailuetu heikkenee suhteessa Eurooppaan ja Baltiaan. Paikalliset olosuhteet, talven asettamat vaatimukset ja pitkät etäisyydet tekevät Suomesta markkinan, jossa kestävyys, suorituskyky ja huoltovarmuus ratkaisevat.