Ilta-Sanomat testasi Teslan FSD (Supervised) -ajojärjestelmää Turun Kupittaalla. Traficom selvittää parhaillaan, voidaanko järjestelmä hyväksyä Suomessa. Alankomaat, Belgia, Tanska, Viro, Liettua ja Slovenia ovat puolestaan antaneet sille alustavan hyväksynnän.
FSD ei tee autosta täysin itseajavaa. Kuljettajan on tarkkailtava liikennettä ja pystyttävä ottamaan auto nopeasti hallintaansa.
FSD:tä käyttävässä Teslassa matkustaja istuu kartanlukijan paikalla, kun kuljettajan kädet lepäävät sylissä ja jalat ovat poissa polkimilta. Ensimmäisessä risteyksessä auto kääntyy vasemmalle, ja liikennevalo vaihtuu keltaiseksi auton ollessa vielä risteysalueella. Tesla jatkaa tasaisella nopeudella.

Myös edellä ajavan auton hidastelu olisi voinut saada ihmiskuljettajan jarruttamaan, mutta Tesla säilyttää vauhtinsa. Ajo on muutenkin tasaista, eikä kuljettajan toimettomuus näy matkustajalle muutoin kuin käsien asentona ja näytön tarkkana ympäristökuvana.
Kuljettaja ei kuitenkaan voi käyttää ajon aikana vapaasti puhelinta tai katsoa suoratoistopalveluita. Auton sisäkamera valvoo jatkuvasti kuljettajan katsetta. Jos huomio ei kohdistu liikenteeseen, järjestelmä antaa palautetta. Toistuvissa tai vakavissa tapauksissa FSD voi lukkiutua, jolloin ajoa on jatkettava manuaalisesti.
Rauhallinen ajo katkeaa, kun Tesla jarruttaa voimakkaasti suojatien eteen. Suojatien läheisyydessä ei kuitenkaan näy jalankulkijoita, joten jarrutuksen syy jää epäselväksi. Viereisellä kaistalla ajava kuljettaja ei ehdi reagoida ja ajaa pysähtymättä suojatien yli.
Teslan tilaamien testien mukaan FSD:tä käyttävä auto joutuu kolariin ihmiskuljettajaa harvemmin kaikissa tutkituissa ympäristöissä. Teslan ilmoittamat erot olivat moottoriteillä 45 prosenttia, valtateillä 69 prosenttia, keskusta-ajossa 50 prosenttia ja taajamissa 40 prosenttia. Testit kattoivat yli kolme miljardia kilometriä. Teslan mukaan järjestelmä vähensi lisäksi muun muassa hätäjarrutuksia ja kuljettajan väsymistä.

Reuters kertoi aiemmin, että Tesla olisi esittänyt eurooppalaisille sääntelyviranomaisille turvallisuustilastoja, jotka asiantuntijoiden mukaan perustuivat virheellisiin vertailuihin ja saattoivat antaa järjestelmän turvallisuudesta harhaanjohtavan kuvan. Tesla ei ole kommentoinut Reutersin uutista.
Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Mikko Pänkäälä näkee järjestelmässä hyötyjä.
”Sillä on todella hyvä kyky havainnoida ympäristöä, se ei ole kiukkuinen tai väsynyt eikä käytä puhelinta samaan aikaan”, Pänkäälä sanoo.

Suomen olosuhteet asettavat järjestelmälle kuitenkin omat vaatimuksensa. Pänkäälän mukaan toimiminen kesä- ja syyskelissä on eri asia kuin ajaminen talvella. Kaistamerkinnät eivät välttämättä näy, ja kameran linssiin tarttunut lumihiutale voi vääristää ympäristöstä muodostuvaa kuvaa.
”Järjestelmistä tulee kehittää niin luotettavia, että ne toimivat niissä olosuhteissa, joissa niitä aiotaan käyttää”, Pänkäälä sanoo.
Testiajoon osallistuneet Turun AMK:n ajoneuvo- ja kuljetusalan opiskelijat näkevät FSD:ssä mahdollisuuksia.

”Koeajon perusteella järjestelmä vaikutti hyvältä. Uskon tämän olevan tulevaisuutta Suomessa. Mielenkiinnolla odotan, siirtyykö tämä myös raskaaseen liikenteeseen”, Johanna Poikselkä sanoo.
”Kyllähän tämä on esimerkiksi vanhuksille hyvä asia, sillä he pääsevät helpommin liikkumaan. Olen itse vielä hieman skeptinen sen suhteen, miten järjestelmä toimii talvella”, Neea Sopanen lisää.
Turun ammattikorkeakoulun tutkimustoiminnan pääpaino on autonomisessa meriliikenteessä. Lisäksi käynnistymässä on autonomiseen ilmailuliikenteeseen ja drooneihin liittyviä hankkeita.

”Kehitys etenee näissä hieman eri tahtia. Jokainen ympäristö tarjoaa omat haasteensa ja vaatii hieman erilaista havainnointikykyä. Tieliikenteeseen panostetaan voimakkaasti, ja siinä ollaan jo pitkällä. Uskon, että Tesla saa luvan pian, ja siitä se lähtee laajenemaan”, Pänkäälä sanoo.




Keskustelu
Jätä kommentti
Kommentit
Ei vielä kommentteja. Ole ensimmäinen.