Helsinki on alkanut korjata aiempia liikenneratkaisujaan palauttamalla väistämisvelvollisuuden osoittavia kärkikolmioita risteyksiin, joissa oli aiemmin toteutettu ylijatkettuja jalkakäytäviä. Päätös tuli esiin laajemmassa keskustelussa, joka käynnistyi lehtikirjoittelusta syksyllä 2023 ja kärjistyi kesällä 2026, kun kaupungin muutokset saivat myös Poliisihallituksen huomion.

Mitä ylijatkettu jalkakäytävä tarkoittaa käytännössä?

Ylijatkettu jalkakäytävä on katujärjestely, jossa jalkakäytävä jatkuu korotettuna poikkikadun yli. Korotus on yleensä muutamia senttejä ja sen tarkoitus on tehdä jalankulkijan liikkumisesta sujuvampaa ja hidastaa ajoneuvoliikennettä. Liikennesääntöjen mukaan ylijatkettu jalkakäytävä ja siihen liittyvä korotus määräävät väistämisvelvollisuuden: jalkakäytävää ylittävä väistää muuta liikennettä.

Näkyvyysongelma ja talviolosuhteet

Ongelma syntyy siitä, että tämä sääntö ei ole monelle tienkäyttäjälle tuttu, ja katuun rakennetut korotukset voivat kadota näkyvistä jo pienessä lumisateessa. Kun kärkikolmiot poistettiin risteyksistä, kuljettajilla oli entistä vähemmän visuaalisia vihjeitä siitä, kuka väistää kenet — etenkin silloin, kun korotukset peittyvät lumikerroksen alle.

Iltalehden havainto ja Helsingin suunnanmuutos

Iltalehti nosti risteysratkaisujen riskit laajemmin esiin syksyllä 2023 ja ihmetteli erityisesti kärkikolmioiden poistamista risteyksistä, joissa merkki aiemmin suojasi liikennettä. Kesällä 2026 Helsinki alkoi palauttaa kärkikolmioita näihin risteyksiin. Poliisihallitus myönsi, että julkinen huoli oli vaikuttanut myös poliittisiin päättäjiin: lehden työ vaikutti siihen, että asia tuli riittävän näkyväksi.

Miksi sama ongelma esiintyy muualla?

Samanaikaisesti Helsingissä tapahtuneen suunnanmuutoksen kanssa toimitukselle saapui viestejä muualta Suomesta. Karkkilasta tuli hälyttävä ilmoitus, jossa paikallinen asukas kertoi, että ylijatketuissa risteyksissä kukaan ei aja oikein. Viestin mukaan monet ajavat väistäen oikealta tulevia, vaikka nämä ylittävät ylijatkettua jalkakäytävää ja siten lain mukaan väistäisivät muuta liikennettä.

Karkkilan tapaus: korotetut risteykset ja epäselvä väistämisjärjestely

Toimituksen selvityksessä Karkkilassa Mäntylänkadun risteykset osoittautuivat olevan kauttaaltaan korotettuja, eikä kärkikolmioita näkynyt. Joillakin sivukaduilla oli ylijatketut jalkakäytävät, mutta ne sulautuivat laajoihin korotettuihin risteysalueisiin ja hävisivät erityisesti lumipeitteen alla. Tämä yhdistelmä tekee tilanteesta visuaalisesti ja sääntötasolla moniselitteisen.

Poliisihallituksen näkökulma

Poliisihallituksessa työskentelevä poliisitarkastaja Konsta Arvelin tutki Karkkilan risteyksiä myös karttapalveluiden kautta ja totesi, että niissä on kaksijakoisia väistämisvelvollisuuksia riippuen siitä, mistä suunnasta risteykseen saavutaan. Arvelinin mukaan tämäntyyppinen toispuoleinen ratkaisu on erityisen hankala silloin, kun tienkäyttäjät tulevat vastakkaisilta suunnilta: vastakkaisille suunnille ei ole osoitettu yhteneväisiä väistämissääntöjä.

Turvariskit ja selkeyden tarve

Arvelin korostaa, että ongelman ydin on tienkäyttäjien tiedon puutteessa: heillä voi olla oletuksia väistämisvelvollisuuksista, mutta varsinainen tieto puuttuu. Tämä lisää kolaririskiä, vaikka katualuetta käytetään suhteellisen hiljaisessa omakotialueessa. Erityisen kriittistä on se, tietävätkö kuljettajat, että ylijatkettua jalkakäytävää ylittävä on väistämisvelvollinen jopa vastaantulevaa, vasemmalle kääntyvää ajoneuvoa kohtaan.

Ratkaisuehdotus: kärkikolmiot takaisin

Arvelin ehdottaa, että risteyksistä tulisi selkeämpiä, jos niihin palautettaisiin väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkit (kärkikolmiot) niiltä suunnilta, joista pääväylälle saapuva ei kulje jalkakäytävän yli. Tällöin tienkäyttäjien ei tarvitsisi arvailla väistämisjärjestystä, vaan tilanne olisi visuaalisesti ja sääntötasolla yksiselitteinen.

Korotettua risteysaluetta ei ole standardoitu

Korotetuille risteysalueille ei Arvelinin mukaan löydy yhtenäistä nimeä tai toteutusmallia. Tavoitteena on usein ajonopeuksien hillintä, mutta toteutusten muoto vaihtelee kunnittain. Tämä moninaisuus itsessään vaikeuttaa tienkäyttäjien ennakointia ja turvallisuuden arviointia.

Johtopäätös

Helsingin päätös palauttaa kärkikolmiot osoittaa, että aiemmin tehdyt muutokset ovat herättäneet vakavaa huolta. Samalla Karkkilan esimerkki muistuttaa, että ongelma ei ole paikallinen vaan liittyy koko maassa yleistyviin uusiin katu- ja risteystoteutuksiin. Selkeys liikennemerkeissä ja yhtenäiset käytännöt korotettujen risteysalueiden kohdalla ovat avainasemassa onnettomuuksien ehkäisyssä.