Tesla Cybercab: 6 mailia per kWh ja suuri hyötysuhde

Kuvittele sähköauto, joka käyttää energiaa niin säästeliäästi, että yksi kilowattitunnin energiankulutus vie sinut noin kuuden mailin eli reilun yhdeksän kilometrin matkalle. Se kuulostaa markkinointiväitteeltä. Ei ole.

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n hakemus Teslan kaksipaikkaisesta Cybercabista vahvisti hiljaisesti sen, mitä yhtiö oli vihjannut: kyse ei ole virtaa nälkäisestä superautosta, vaan äärimmäisen hyötysuhteen kokeilusta tiettyä tehtävää varten, ihmisten siirtämisestä, ei kierrosennätyksistä.

Pieni akku, suuri ajomatka

Laboratoriotulokset kertovat 326 voltin litiumioniakun, jossa on 146 ampeerituntia. Tämä muodostaa noin 48 kWh käyttökelpoista energiaa. Penkkitestissä Cybercab saavutti 418,2 mailia (673 km). EPA:n vakiotarkistuksen jälkeen se vastaa karkeasti 290 mailin (467 km) EPA-toimintasädettä. Lopputulosta selittää enemmän fiksu pakkaus ja alhainen massa kuin pelkkä akun koko.

EPA-luvut viittaavat arvoon 165 Wh per maili, eli noin 6 mailia per kWh. Tämän perusteella Cybercab on tehokkain koskaan mitattu tuotantoauto.

Konehuoneessa on yksi eteen sijoitettu moottori, jonka teho on 219 hevosvoimaa. Ei räjähdysherkkä. Mutta riittävä. Ajattele kaupunkikuljetusta, ei viikonlopun mutkateiden hurjastelua. Teslalla voisi olla mahdollista säätää kiihdytys rauhalliseksi ja hallituksi. Se on järkevä valinta ajoneuvolle, joka on tarkoitettu robottitaksin eli robotaxin käyttöön.

Massa merkitsee. Cybercab painaa noin 3 113 paunaa (1 412 kg), eli noin 400 paunaa (180 kg) vähemmän kuin Teslan oma Model 3 takaveto. Pienempi massa sekä tiukka aerodynamiikka ja matkustajakeskeiset pakkausratkaisut kuljettajakeskeisten sijaan selittävät valtaosan hyötysuhteen kasvusta.

Hyötysuhteen vertailu on tässä oleellista. Noin 6 mi/kWh tasolla Cybercab sivuaa muita erittäin tehokkaita sähköautoja ja jopa ylittää Teslan varhaiset sisäiset tavoitteet. Kehityksen alussa Tesla tähtäsi noin 5,5 mi/kWh arvoon. EPA:n hakemus osoittaa, että tavoite on ylitetty.

Tässä on kuitenkin kompromisseja. Cybercabin kaksipaikkainen rakenne ja matalalle rakennettu ohjaamo tekevät kyytiin noususta ja uloskäynnistä omanlaisensa verrattuna korkeisiin ja helposti saavutettaviin pikkubusseihin, joita jotkin autonomiset laivastot suosivat. Mukavuus, käytettävyys ja matkalipun eli kyytihinnan talous vaikuttavat siihen, omaksuvatko kaupungit ja matkustajat sen robotaksina mittakaavassa.

Tesla asettaa Cybercabin robotaksi-suunnitelmiinsa, ja se etenee muiden ajoneuvojen osalta joissain lainkäyttöalueissa myönnettyjen tason 4 hyväksyntöjen jälkeen. Yhtiöllä on kunnianhimoinen aikataulu: se tavoittelee volyymituotantoa vuonna 2027 ja aikoo tuoda suuren osan yksiköistä liikenteeseen. Vielä on kuitenkin avoin kysymys, tulevatko operaattorit ja matkustajat pitämään tätä ratkaisua parempana kuin perinteisempiä, korkeampia alustaratkaisuja.

Tiivistetysti: Cybercabin pääsanoma ei ole raakateho tai valtava akku. Kyse on siitä, miten tehdään enemmän vähemmällä. Kyse on insinööriratkaisuista, jotka venyttävät vaatimattoman akun luokkansa parhaaseen ajomatkaan. Kaupungeissa, joissa hyötysuhde ja käyttöaste ovat keskiössä, tämä voi olla todellinen yllätys. Matkustajille, jotka arvostavat helppoa sisäänpääsyä ja tilavaa matkustamoa, lopullinen tuomio annetaan myöhemmin, ajokilometreissä ja tehdyissä kyydeissä.