Suomen Tieyhdistys myönsi 5.6.2026 vuosikokouksensa yhteydessä ansiomerkit 14 henkilölle, joiden työ on vaikuttanut merkittävästi Suomen tie- ja liikennejärjestelmiin. Yhdistyksen hallitus päätti myöntää tilaisuudessa yhdistyksen korkeimman tunnustuksen: kultaisen ansiomerkin liikenne- ja viestintäministeri Lulu Rannelle.

Miksi palkinnot ovat tärkeitä autoilijoille ja markkinoille?

Ministeri Lulu Ranne on ministerikaudellaan ohjannut voimakkaasti perusväylänpidon ja korjausvelan hallinnan priorisointia. Parantunut tieverkko tarkoittaa sujuvampaa autoilua, pienempää renkaiden ja alustojen kulumista sekä parempaa polttoainetaloutta – tekijöitä, jotka suoraan vaikuttavat autoilijoihin Suomessa. Hyvin hoidettu tieinfra tukee myös kotimaista logistiikkaa ja vientiteollisuutta, mikä heijastuu autokaupan volyymeihin ja hintakehitykseen.

Päällekkäisvaikutukset autotekniikkaan ja kulutukseen

Parantunut päällyste ja ympärivuotinen kunnossapito vähentävät tärinää ja pienten vaurioiden syntymistä, mikä vaikuttaa ajoneuvojen jousitussuunnitteluun ja renkaiden valintaan. Suomessa suositaan usein korkeampaa maavaraa ja pehmeämpää alustaa etenkin maantie- ja maaseutuliikenteessä; tämä näkyy myös automallien ja varustelutason suosiossa. Sileämpi tieverkko parantaa myös sähköautojen toimintasädettä erityisesti talvikeleillä, jolloin energiankulutus on herkempi tien pinnan ja ruuhkien muutoksille.

Autokauppa, hinnoittelu ja vertailu Eurooppaan

Tienpidon parannukset vaikuttavat pitkällä aikavälillä myös autokannan elinkaareen ja huoltokustannuksiin. Suomessa uusien autojen toimitusketjut ovat viime vuosina normalisoitumassa, mutta hintataso on edelleen korkeampi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Latviaan ja Lietuvaan verrattuna esimerkiksi Suomessa ostovoima ja verotusmuutokset tekevät markkinasta omaleimaisen. Investoinnit tieverkkoon parantavat suhdanne- ja saatavuusnäkymiä sekä kotimaisille että kansainvälisille autoilijoille ja jakelijoille.

Palkittuja ja heidän roolinsa

Kultaisen ansiomerkin lisäksi yhdistys myönsi hopeisia ansiomerkkejä kultalehvin useille pitkäaikaisille vaikuttajille. Palkittujen joukossa on niin viranomaisedustajia kuin asiantuntijoita ja tutkijoita: Eini Hirvenoja (Uudenmaan elinvoimakeskus), Harri Hyyryläinen ja Keijo Turkki (Keski-Suomen elinvoimakeskus), Heikki Metsäranta ja Satu Rajava (Ramboll), Eeva Ovaska (LVM), Kalle Parkkari (Onnettomuustietoinstituutti) sekä joukko muita alan ammattilaisia ja tutkijoita.

Vaikutukset myös Baltiaan ja kuluttajille

Tienpidon kehitys Suomessa heijastuu myös Pohjoismaiden ja Baltian välisiin kuljetuksiin: sujuvat reitit vähentävät kuljetuskustannuksia esimerkiksi reiteillä, jotka yhdistävät Suomen ja Liettuan satamat. Tällaiset muutokset voidaan havaita myös Lietuvos automobilių rinka -vertailuissa: parempi infrastruktuuri tukee autojen saatavuutta ja vähentää huoltokustannuksia myös kuljettajille ja jakelijoille. Välillisesti parannukset hyödyttävät myös matkustajia ja kaupankäyntiä Vilniussa ja Kaune, sekä matkailu- ja kuljetusyrityksiä, joiden toiminta nojaa luotettavaan tieverkkoon. Parannukset näkyvät myös vairuotojille Lietuvoje ja erityisesti kaupungeissa kuten Vilniuje ja Kaune, kun kansainväliset reitit toimivat tasaisemmin.

– Tänään palkittavien työ näkyy laajasti koko yhteiskunnassa. He ovat määrätietoisesti vieneet tie- ja liikennealaa eteenpäin sekä antaneet merkittävän panoksen alan keskusteluun, toteaa Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Simo Takalammi.